Olen porvoolaistunut vihreä kaupunkimetsäaktivisti, kaupunkisosiologi ja -maantieteilijä, sienestyksen, musiikin ja kirjoittamisen amatööri, jalkapallon moniharrastaja, isä, ulkoilija ja hyötyliikkuja. Olen yksin itse vastuussa blogini aineistoista ja mielipiteistä. Aineiston lainaaminen ilman lupaa kielletty.

22.6.2011

Toimihenkilöyden epäjäljillä

Olen elämänkokemuksen lisääntyessä oppinut yhä paremmin tunnustamaan oman rajallisuuteni jopa siinä määrin, että tyhmien tai ainakin hämmästyttävien kysymyksien esittämisestä on tullut uskontoni. Kroonisena ulkopuolisena olen oppinut myös puhaltamaan kielipelit poikki jos en niitä osaa pelata. Toinen mahdollisuus tietenkin on, että vaihteleva elämänhistoriani ja lukemani vaihteleva kirjallisuus on sekoittanut todellisuudentajuni.

Olen aika ajoin elämässäni törmännyt sellaiseen olentoon ja/tai käsitteeseen kuin ”toimihenkilö”. Sekä julkisella, nk. kolmannella että yksityisellä sektorilla – tosin käytännössä lumeyrittäjänä – työskennelleenä entisen siivoojan, opettajan, jakajan, markkinatutkimushaastattelijan, tutkijan, virkamiehen, projektien vetäjän, keittiöapulaisen, puistotyöntekijän ja näennäiskonsultin elämänkokemuksella en ymmärrä, mitä se tarkoittaa, enkä edes tiedä, onko toimihenkilöys kulkenut huomaamatta lävitseni. Ja kun en ymmärrä termin olemusta, en sitä käytä.
Minulle tulevat käsitteestä ensimmäiseksi mieleen pankkitoimihenkilö ja sitten yleisurheilun kenttälajien mittamies. Tiedä häntä, onko niillä jotakin yhteistä. Se, että molemmat ovat tekemisissä numeroiden tai ylipäätään abstraktioiden kanssa?

Olen tiedonhaun ammattilainen, mutta mikä vielä tärkeämpää, teen sitä silkasta ilosta. KVG. Tarkistin asian googlesta, ja kolme ensimmäistä hakutulosta eivät ainakaan yhtään selvittäneet asiaa. Niiden perusteella suurinta yhteistä nimittäjää on turha hakea, sillä pienintäkään ei löydy. Ehkä toimihenkilöys määrittyykin negaation kautta, jos vaan tietäisi, mikä on se pienin erottava tekijä.

Näyttäisi, että toimihenkilöydessä kyse on statuksenmäärittelyn tavasta, ja käsitteen sisällön joko ymmärtää intuitiivisesti, tai sitten jokainen ymmärtää sen eri tavoin, riippuen alasta ja sektorista. Ilmeiseksi myös on käynyt, että toimihenkilö kuvaa enemmän määrittelijänsä tapaa käsitteellistää työ kuin työn sisältöä tai edes ulkoisia puitteita suorittaa työ rituaalina.

Toimihenkilöunionin sivultakaan ei tule apua. Siellä puhutaan erityisasiantuntijoista, joita ovat esimerkiksi siivoojat, logistiikan asiantuntijat (mikä varmaan tarkoittaa trukkikuskeja), asentajat ja kassat. Kiitos yhteiskunnan läpiammattikorkeakouluistumisen, kaikki ovat erityisasiantuntijoita, jos eivät minkään muun niin oman työnsä kehittämisen. Ehkä omaa työtään kehittävä ja itseohjautuva siistijä on toimihenkilö kun taas lattiaa edestakaisin moppaava siivooja on ei-toimihenkilö, ja toimihenkilön hänestä tekee hänelle annettu edes näennäinen mahdollisuus määritellä oman työntekemisensä ehdot ja eksistentiaalinen statuksensa ihan itse. Toimihenkilöys ei kuitenkaan näytä liittyvän mitenkään työn haastavuuteen, siistiyteen tai itsenäisyyteen. Se ylentää näennäisesti entisen duunarin, antaen hänelle mahdollisuuden käsitteelliseen määrittelyyn ja oman työn abstrahointiin.

Yritän kuitenkin kunnon sosiologin tavoin ottaa pakenevien hiusten halkomisyrityksen vakavasti. Kun minulle lapsesta asti on hoettu, että Suomi lisääntyvässä määrin on palveluyhteiskunta, niin epäilen, että toimihenkilö on jokseenkin sama kuin nykyhetken ja oman lapsuuteni palveluelinkeinoissa työskentelevien erotus. Se, että en tiedä, mitä ne kaikki oikeasti tekevät, on oma eksistentiaalinen heikkouteni.

Wikipedian mukaan ”toimihenkilö on yleisnimitys yksityisessä liikkeessä tai yrityksen palveluksessa olevasta työntekijästä. Toimihenkilö on työntekijä, johon työnantaja soveltaa toimihenkilöiden työehtosopimusta. Toimihenkilöstä ja virkamiehistä käytettiin aikaisemmin nimitystä henkisen työn tekijä. Toimihenkilön palkka maksetaan yleensä kuukausittain tai puolikuukausittain, erotuksena esimerkiksi tuntipalkkaisista työntekijöistä. Yrityksen työntekijöistä osa tai kaikki voivat olla toimihenkilöitä.”

Eipä tästäkään ole apua. Ovatko kaikki ja vain yksityisessä yrityksessä työskentelevät toimihenkilöitä? Siis myös mäkin kassa? Jos toimihenkilöys määritellään työehtosopimuksen perusteella, silloin muna tulee ilman kanaa. Ja jos toimihenkilöistä käytettiin ennen nimitystä henkisen työn tekijä, niin taitaa nyt olla aika paljon sellaisia töitä, jotka eivät oikeastaan ole oikein henkistä eikä ruumiillista, kaikki kunnia Citymarkettien kassoille ja mäkin myyjille. Se, että yrityksen työntekijöistä kaikkia kutsutaan työntekijöiksi, muistuttaa sitä nykyään paljon hellittyä ajatusta, että nyt kaikkien tulisi olla yrittäjiä, esimerkiksi toiminiminä yhden ison, turvallisen sateenvarjon alla. Iso veli teettää ja valvoo, ja maksaa jos jaksaa. Kun kaikista tulee yrittäjiä, samalla yhteiskunta ulkoistaa eläkkeet ja lomat yrittäjäkansalaisille itselleen.

Wikipediassa määrittelyn hankaluus tunnustetaan. ”Toimihenkilön määrittely ei ole yksiselitteinen. Tutkija Kimmo Kevätsalon mukaan toimihenkilöiden tunnusmerkeiksi voidaan lukea ainakin, että:
• toimihenkilöt eroavat työväestä (työntekijöistä),
• toimihenkilöillä on eri suhde yrityksen sisäiseen informaatioon verrattuna työntekijöihin tai suorittavaan työntekijäportaaseen,
• toimihenkilöillä on yhteisiä etuja suhteessa työnantajaan,
• ei selvästi määriteltävää yhteiskunnallista luokka-asemaa,
• on tilastollinen käsite,
• on nimikkeellinen määritelmä, ei enää puhtaasti työn sisältöön liittyvä (alempi toimihenkilö, toimihenkilö, ylempi toimihenkilö, tekninen toimihenkilö, konttoritoimihenkilö, pankkitoimihenkilö jne.),
• on ay-järjestöpoliittinen määrittely: eri toimihenkilöryhmät ovat järjestäytyneet eri liittoihin ja eri keskusjärjestöihin (yksityisellä sektorilla STTK- ja Akavalaisiin –liittoihin erotuksena työntekijöiden SAK:laisista liitoista).
• toimihenkilöillä on erilainen järjestöhistoria verrattuna työntekijöihin,
• aikaisemmin ollut koulutuksellisesti erottava tekijä: työntekijöillä on alemman keskiasteen koulutus, esimerkiksi asentaja, mekaanikko, keittäjä jne. erotuksena toimihenkilöistä, joilla on keskiasteen, ylemmän keskiasteen tai korkea-asteen koulutus, esimerkiksi sairaanhoitaja, teknikko, insinööri, maisteri jne.
• toimihenkilö saattaa olla esimiesasemassa suhteessa työntekijöihin tai toisiin toimihenkilöihin.”


Tässä on aika monessa kohdassa tunnustettu sellainenkin mahdollisuus, että toimihenkilöys ”saattaa” enemmän kuin ”on”, ja että se nykyisin saattaa jotakin joko enemmän, vähemmän tai osittain eri tavalla kuin aikaisemmin. Tai samalla tavalla. Jos määrittely palautuu liiton jäsenyyteen tai jonkin säännön soveltamisen alaiseksi olemiseen, silloinhan samalla logiikalla esimerkiksi kristityksikin kelpaisi kuka tahansa kirkkoon kuuluva henkilö riippumatta siitä, toimiiko ja ajatteleeko tämä kuten kristitty.

Ehkä toimihenkilöt ovat henkilöitä, jotka tuottavat lisäarvoa, en tiedä. Jos he ovat sellaisia henkilöitä, jotka määrittävät uusia asioita palvelutuotteiksi, he ovat varmaankin tärkeitä. Mutta lisää ymmärrystä toimihenkilöys olemassaolollisena kategoriana ei ainakaan tuota. Julistan toimihenkilön määrittelykilpailun avatuksi. Yrittäköön osallistua ken jaksaa.

Ei kommentteja: