Kaupunkimetsäliike laajeni Porvooseen

Kaupunkimetsäliike on laajentunut Porvooseen. Tähän ei tarvita mitään perustamiskokousta eikä yhdistyksen muutosilmoitusta, koska kyse on epämuodollisesta kansalaisliikkeestä, ei yhdistyksestä.

Mikä on Kaupunkimetsäliike? Sen "perustivat" (sitaateissa koska kyse on epämuodollisesta kansanliikkeestä) n. 6-7 vuotta sitten omasta elinympäristöstään huolehtivat asukasaktiivit eri puolilta Helsinkiä. Alussa mukana olivat Vuosaaresta Pro Mustavuori, Pro Uutela ja Meri-Rastilan rantametsien puolesta -liikkeet, Myllypuron metsän puolesta, Laajasalosta Pro Stansvik ja Pro Kruunuvuori sekä Ei enää palaakaan Keskuspuistosta -kansalaisliikkeet, ja sittemmin vastaavia liikkeitä on perustettu muuallekin pääkaupunkiseudulle, kuten pro Friisinkallio.

Kun mennään - tai tullaan, näkökulmasta riippuen - pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, koko kaupunkimetsien "ontologia" muuttuu. Täällä Porvoossakin toki kaupunkimetsien hoitoon liittyy samantyyppistä kiistaa kuin Helsingissä, mutta täällä ominaispiirteenä ovat villieläimet ja niiden aiheuttama mahdollinen "uhka" ihmisille ja lemmikkieläimille aiheuttamat vaarat. Täällä on esimerkiksi ajoittaisia ilveksiä ja yksi pahamaineinen metso.

Porvoossa osaa kaupunkimetsistä hoidetaan talousmetsinä, ei vain talousmetsien kaltaisesti kuten Helsingissä. Voi siis olla että kesken lenkkipolun törmää työkoneisiin. Täällä myös metsästetään kaupunkimetsissä. Helsinki lienee Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen siinä, miten paljon siellä on kaupungin ylläpitämiä ulkoilureitistöjä ja liikuntafasiliteetteja. Niitä kaipaisi tänne Porvooseenkin lisää, lenkkipolkuja ja jumppatelineitä.

Porvoon näkökulmasta Kaupunkimetsäliikkeellä on tehtävää ainakin kaupungin laajimman ja suosituimman ulkoilumetsän Humlan reunaa nakertavan Toukovuoren asuinalueen kaavoituksen vahtimisessa. Siellä yhtenäinen ulkoilureitti silvotaan joukkoliikennekadulla, ja lisäksi metsää menee. Lisäksi on keskusteltu henkilöautoliikenteen salliminen samaisella joukkoliikennekadulla. Asiasta löytyy lisää vanhemmissa bloggauksissani viime lokakuulta; kuvallinen reportaasi löytyy klikkaamalla tämän bloggauksen otsikkoa.

Musta tuntuu - sun feels

Jos joku ei löydä enää Mustalahtea Helsingin kartalta, se johtuu siitä, että kun sinne rakennettiin Helsingin oloissa hieno kerrostaloalue, itäinen Riviera, sen nimi samalla muutettiin Aurinkolahdeksi. Miksi? No, koska sanaan aurinko liittyy myönteisiä konnotaatioita. Asuntoja haluttiin myydä meren läheisyydellä, ja Riviera, jossa ei paista aina aurinko, on virkaheitto. Tosin, Suomen olosuhteissa rannat ovat kelvollisia siihen, joihin aurinkorantoja käytetään, ehkä muutaman viikon vuodessa.

Sanalla ”musta” taas on kielteinen vastakaiku. Musta liitetään pimeyteen, synkkyyteen, kaikkeen siihen, mitä Riviera ei saa olla. Tosin, nimen muuntaminenkaan ei auta siihen, että Vuosaari on väärä paikka rakentaa moista. Ne, joilla on varaa Aurinkolahden asuntoihin, ostavat joko kerrostalokämpän Kulosaaresta ja Eirasta, koska heille Vuosaari on lähiö, tai talon Tapiolasta, koska haluavat oman talon. Aurinkolahden asuntojen kohderyhmää ei ole, koska tavoitellun mutta kuvitteelliseeksi jääneen kohderyhmän mielissä Aurinkolahti on väliinputoaja: ei kaupungin sen koommin kuin omakotitaloalueenkaan etuja.

Ajatelkaapa hieman, mitä tapahtuisi monille tunnetuille sarjakuvahahmoille, jos heidät valkaistaisiin. Mustakaavusta tulisi Aurinkokaapu, Mustanaamiosta Aurinkonaamio, Mustasta Pekasta Aurinko-Pekka. Tämä nimenmuutos riisuisi kyllä nämä hahmoraiskat aseista; ei hämärähommia tai hämärähommien varjostushommia voi tehdä valoisalla.

Jos halutaan, että Aurinkolahden asunnot menevät todella kaupaksi ja jos todella halutaan tehdä jotakin Helsingin kohtuuttomalle asuntojen hintatasolle, kannattaisi kiireen vilkkaa daungreidata se nimi takaisin Mustalahdeksi; samalla lähtisi hinnoista aurinkolisä.

Mustavuori pelastui

Tänä iltana kaupunkisuunnittelulautakunta päätti äänin 5-4, että Pohjois-Vuosaaren kaavasuunnitelmassa Mustavuori jätetään kokonaisuudessaan virkistyskäytössä olevaksi, osittain suojelluksi viheralueeksi. Lisäksi päätöksessä todettiin, että Mustavuorelle ei toistaiseksi kaavoja piirrellä, ei ainakaan ennen yleis-tai osayleiskaavatasoista käsittelyä.

Onneksi järki voitti Kokoomuksen ja muut betonipuolueet. Kaupunkimetsäliikkeen ja Pro Mustavuoren työ ei ole ollut turhaa!

Mustavuoren säästyminen tarkoittanee Meri-Rastilan rantametsän kaavan läpimenoa. Jos kerran asuntoja pitää jonnekin rakentaa, koska kuulemma 5000 asunnon vuositavoitteessa tulee pysyä, niin vuositavoitehan on aikaisempien valtuustojen laatima. Voiko aikaisempien valtuustojen ohje sitoa seuraavia valtuustoja imperatiivina?

Mustavuoren säilyminen viheralueena on ennakkotapaus uudemman ajan kaupunkisuunnittelussa Helsingissä. Uudemmalla ajalla tarkoitan aikaa sen periaatepäätöksen jälkeen, joka velvoittaa rakentamaan 5000 asuntoa Helsinkiin vuosittain. Ennakkotapauksesta on kyse sikäli, että Helsingin demarivaltuustoryhmä teki julkilausuman, jonka mukaan Pohjois-Vuosaaren kaava tulee kaataa. Toivon tässä olevan kyseen pysyvästä demareiden mielenmuutoksesta, ei äkillisestä mielenhäiriöstä.

Vaikka uudessa kaupunkisuunnittelulautakunnassa susi on edelleenkin susi: porvarit edelleenkin rakentavat kaupunkia autoille. Tästä osoituksena Oulunkylän urheilupuistoon kaavoitettiin lisää parkkipaikkoja, demareiden ja Vasemmistoliiton (!) suosiollisella myötävaikutuksella, niin kuitenkin toimintatavoissa ero entiseen on kuin yöllä ja päivällä.

Uusi lautakunta kuuntelee asukkaita, ja on jopa kiinnostunut asukasmielipiteestä. Uusi lautakunta pyytää materiaalia asukkailta; toisin oli aikaisemmin, jolloin materiaali piti salakuljettaa lautakunnan kokouksiin salaisissa tapaamisissa myötämielisten Vihreiden, Vasemmistoliiton tai Keskustan edustajien kautta.

Toivottavasti edellisellä valtuustokaudella tehtyjä periaatepäätöksiä ei noudateta orjallisesti; uusi lautakunta voisikin aloittaa uuden yleiskaavan valmistelun, minkä yhteydessä voitaisiin valmistella viheraluekaava rakentamiselta rauhoitettavista viheralueista. Tämä työ tulisi tehdä mieluiten yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa.

Kun Mustavuori nyt säilyy, ja Helsinki on laajentunut Mustavuoresta itään Sipoo-liitoksen myötä, niin liitos itse asiassa tekee kansallisesta kaupunkipuistosta entistäkin mahdollisemman. Yksi kansallisen kaupunkipuiston kriteereistähän on yhtenäisyys, ja Sipoo-liitoksen myötä Mustavuoresta alkava viheralue jatkuu Östersundomin kautta aina Sipoon puolelle.

Mielipiteeni Pohjois-Vuosaaren (Mustavuoren) asemakaavasuunnitelmasta

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle 12.12.2008

Vastustan Pohjois-Vuosaaren asemakaavasuunnitelmaa, koska se tuhoaisi itäisen Helsingin tärkeimmän virkistyskäytössä olevan viheralueen, jolla on myös erittäin tärkeitä luonnonarvoja. Alue on yksi Helsingin tärkeimpiä kallioalueita, jolla kasvaa runsaasti herkkää kalliokasvillisuutta, joka ei kestä asutuksen mukanaan tuomaa lisääntyvää kulutusta. Lisäksi alue rajautuu Natura-suojelualueisiin, joille ei saa rakentaa mitään.

Mustavuori ei ole ainoastaan vuosaarelaisten ulkoiluparatiisi, vaan siellä käydään laajalti esimerkiksi Mellunkylästä, Puotilasta, Vartiokylästä ja Kontulasta; lisäksi sinne tullaan kauempaakin. Mustavuori liittyy saumattomasti Vantaan puolelle jatkuviin, laajempiin viheralueisiin, joilta on yhteydet Sipoonkorpeen, jonne tutkitaan kansallispuiston perustamista.

Mustavuoren alueen suunnittelussa ollaan systemaattisesti sivuutettu asukasmielipide, ja kaavasuunnitelma lisäksi sivuuttaisi Museoviraston kannan, jonka mukaan alue on merkittävänä linnoituskohteena suojeltava. Lisäksi on asukkaiden ulkoilutarpeiden väheksymistä ollut valmistella entisen Vuosaaren kaatopaikan täyttömäestä Mustavuorta "korvaava" virkistysalue; nämä alueet eivät kuitenkaan ole missään määrin verrannollisia, koska täyttömäen luonnonarvot ovat Mustavuoreen verrattuna mitättömiä.

Vuosaaren sataman valmistuminen merkitsee alueen liikennemäärien runsasta kasvua; samalla kasvavat myös liikenteen haitat Kallvikintiellä ja sen jatkeella Niinisaarentiellä. Tämä Vuosaaren lisääntyneen asukasluvun lisäksi merkitsee sitä, että alueen virkistystarpeet kasvavat. Mustavuori toimii paitsi tärkeänä ulkoilumetsänä, myös alueen ilmanpuhdistajana.

Edellämainittuihin näkökohtiin vedoten vastustan Pohjois-Vuosaaren kaavasuunnitelmaa.

Mikä on Mustavuoren tulevaisuus?

Keski-Vuosaaren aluefoorumissa tiistaina 16.9 oli paikalla noin satakunta Vuosaaren tulevaisuudesta kiinnostunutta. Aluefoorumiin, jonka oli järjestänyt Pro Mustavuori-liike, pääaiheena oli Mustavuoren, eli kaavoituskielellä Pohjois-Vuosaaren tulevaisuus.

Museoviraston Hilkka Högström kertoi viraston esityksestä lisätä Mustavuori muinaismuistokohteisiin; Mustavuoressa on pääkaupunkiseudun laajimpia yhtenäisiä I maailmansodan aikaisia linnoitusvyöhykkeitä Vantaan Länsimäen ja Kivikon ohella. Mustavuoressa on laskujeni mukaan 16 suojeltavaa erillistä linnoituslaitetta, joista 3 nykyisen Helsingin ja 13 tulevan Helsingin puolella; lisäksi alueen poikki eteläkaakosta pohjoisluoteeseen kulkee tykkitie, joka on osittain peitetty.

Kaupunkisuunnitteluviraston Ilkka Laineen mukaan Pohjois-Vuosaaren kaavoituksessa tullaan alueen kulttuurihistoriallista arvoa kunnioittamaan. Hänen mukaansa kaava-alue päättyy itäkaakossa tykkitiehen, ja muut kohteet tullaan kiertämään.

Tilaisuudessa kerättiin nimiä Kaupunkimetsäliikkeen kunnalliseen kansanäänestysvetoomukseen, jossa pyritään äänestämään virkistyskäytössä säilytettävistä kaupunkimetsistä.

Paikalla oli myös paljon – yllättävänkin – kunnallisvaaliehdokkaita. Heistä vuosaarelainen entinen kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajana ja valtuutettu yli 20 vuoden ajalta, Jyrki Lohi, otti kunnian Mustavuoren statuksesta, väittäen, että ylipäätään Mustavuoren aluerajaus on hänen aikaansaannoksiaan. Kaksois- ellei peräti kolmoisroolissa esiintynyt Jouko Malinen totesi, että kun tieto museoviraston rauhoitusesityksestä tuli kesäkuussa, hän samantien esitti kaupunginhallitukselle kaavoituksen jäädyttämistä.

Jäädyttäminen ei kuitenkaan riittänyt useimmille paikalla olleille vuosaarelaisille. Mielestäni Mustavuoren alueen kaavoitus pitää lopettaa kokonaan, ja liittää alue siihen kansalliseen kaupunkipuistoon, josta tulen tekemään valtuustoesityksen, ellei sitten joku muu ehdi ensin.

Paikallaolijat olivat liikuttavan yksimielisiä siitä, että Mustavuori on arvokkain virkistysalueena, myös paikallaolleet kokoomus- ja demariehdokkaat. Toivoa sopisi, että heidän valaistuneisuutensa riittäisi valaisemaan myös Kokoomuksen ja demareiden enemmistöä. Vihreät ovat asiasta yksimielisiä, ilman puolueen mahtikäskyäkään.

Keski-Vuosaaren aluefoorumi ti 16.9

, alu
Onko Mustavuori valtakunnallisesti arvokas alue?

Keski-Vuosaaren aluefoorumissa käsitellään taas kerran asuinalueemme kuuminta kunnallispoliittista asiaa, Mustavuoren kohtaloa, tiistaina 16.9.08 klo 18 - 20.30, Vuosaaren kirkon Taivaanranta-salissa os. Satamasaarentie 7.

Museoviraston mielestä Mustavuori on parhaiten säilynyt aluekokonaisuus ensimmäisen maailmansodan aikaisesta, Helsinkiä ympäröivästä maalinnoiteketjusta. Se aiotaan liittää valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen luetteloon. Tutkija Hilkka Högström Museovirastosta tulee kertomaan tästä prosessista.

Kysymyksiin Etelä-Mustavuoren kaavoitustilanteesta vastaa projektipäällikkö Ilkka Laine Kaupunkisuunnitteluvirastosta. Lisäksi eri puolueiden päättäjien ja päättäjiksi aikovien kommenttipuheenvuoroja sekä kaupunkimetsäliikkeen kunnallisen kansanäänestysaloitteen esittely.

Foorumi on avoin asukastilaisuus. Väliajalla kahvitarjoilu.

Kutsuja: Keski-Vuosaaren aluefoorumityöryhmä

M.P. on tour

Minut tapaa ainakin seuraavina päivinä seuraavista paikoista ja seuraavina kellonaikoina:

Su 14.9. Kannelmäen maalaismarkkinat, Prisman parkkipaikka klo 10-15 ja Töölö-kävely, alkaen klo 10 Töölöntorilta
Ti 16.9. Keski-Vuosaaren aluefoorumi, Vuosaaren kirkko alkaen klo 18
Su 21.9. Munkkiniemi-päivät, Munkin (Koneen) puisto klo 12-16
Ma 22.9. Kriittinen pyöräretki, alk. klo 17 Mantan patsaalta
Ke 24.9. Tonttivuokramielenosoitus, noin klo 16-18
Su 28.9. Pääkaupunkijuoksu alk. klo 13.15 Pirkkolasta
Ti 30.9. Kumppanuustalo Horisontti alk. klo 14
Su 12.10. Keskuspuisto-kävely Paloheinässä klo 10-13
Ti 14.10. Vaalibileet Libertéssä, 3.linja 34, alk. klo 20
La 25.10. Keskuspuisto-kävely Paloheinässä klo 12-15

Luteita ja perhosia Mustavuoressa

"Luontojärjestö Lude" järjestää opastetun perhosretken Mustavuoreen, jossa Luden pj Jouko Malinen kertoo samalla Mustavuoren suojelutilanteesta. Suojelutilannehan nykyisellään on helposti todettu: Mustavuori on Natura-alue, muttei kuulu Helsingin luonnonsuojeluohjelman ls-alueisiin. Nyt tosin Mustavuoren suojelua on esittänyt Museovirasto kesäkuussa, mikä posiitiivisena asiana todettakoon. Lähtö on Niinisaarentien parkkikselta klo 17.Selvennykseksi todettakoon, että Lude on Luontodemarit ja Jouko Malinen demarijäsen kaupunginhallituksessa. Tähän saakka demareiden toiminta ei anna aihetta antaa heille kunniaa mahdollisesta Mustavuoren pelastumisesta, mutta tietenkin olisi positiivista, mikäli heikäläisissäkin herätään ymmärtämään alueen arvo, vaikka sitten vaalienkin alla. Mustavuorihan on paitsi Natura-alue, joka jatkuu Sipoonkorpena, se sisältää yhden Helsingin merkittävimmistä kallioalueista.Klikkaamalla otsikkoa, pääsee näkemään kuvia ja videonpätkää Kaupunkimetsäliikkeen rummutusseremoniasta kesäkuulta Mustavuoresta.

Kuulumisia Laajasalosta ja Vuosaaresta

Tästä alkaa useiden ulkoilijoiden suosimia reittejä syvemmälle Mustavuoren metsään. Myös meidän.


Shamanistisen rummutusseremonian johtaja, Susanna Aarnio kuvassa vasemmalla.


Ihmisketjun alkupää. Pian siihen olisi yhtyvä lisää.


Tänne ihmisketju päätyi koristelemaan männyn.


Mustavuoressa ollaan "hoidettu" metsää. Näin komeita ja paksuja puita täältä ollaan kaadettu. Vai ollaanko ne raahattu Mustavuoreen jostakin muualta?


Keskiviikkona, 4.6 Stansvikin kartanoravintolassa pidetyssä tiedotustilaisuudessa mainittiin, että alueen raideliikenneratkaisu on vielä epävarma. Asiasta päätetään kuitenkin pika-aikataululla, jo kaupunkisuunnittelulautakunnan tämän viikon kokouksessa, eli 12.6.

Lauantaina 7.6 Vuosaaren kaavasuunnitelmien uhkaaman, ainutlaatuisen Mustavuoren luontoalueen kohtalosta huolestuneet kokoontuivat kello 12 Niinisaarentien parkkipaikalle. Tästä noin 40 ihmisen tie vei syvemmäs metsään, jossa Susanna Aarnio johti shamanistista rummutusseremoniaa, ja Lapin yliopiston uskontotieteen dosentti Juha Pentikäinen puhui shamanismista. Seremonia päättyi ihmisketjuun, jossa paikallaolijat sitoivat valkoisia nauhoja känkkärämännyn ympärille.

Rummutusseremonia Mustavuoren metsässä

Suomalais-ugrilaisiin shamaaniperinteisiin perustuva

RUMMUTUSSEREMONIA

Mustavuoren ja kaikkien kaupunkimetsien puolesta lauantaina 7.6. kello 12 Vuosaaressa, Niinisaarentien viereisillä uhanalaisilla kallioilla.

Seremoniaa johtaa Susanna Aarnio. Seremonian jälkeen yhteinen piknik kallioilla omin eväin. Tilaisuus on avoin yleisölle ja medialle.

Kokoontuminen kello 12 Niinisaarentien parkkipaikalla (lähellä bussi 96:n päätepysäkkiä), josta noustaan yhdessä kallioille.

Järjestää: Pro Mustavuori

Hesarin verkkokeskusteluun aiheesta voi osallistua klikkaamalla otsikkoa.

Mielipiteeni Mustavuoren kaavasuunnitelmasta

Ohessa Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirastossa kirjattu mielipiteeni nk. "Pohjois-Vuosaaren" eli Mustavuoren kaavasuunnitelmasta.

Vastustan ns. Pohjois-Vuosaaren, eli Mustavuoren kaavasuunnitelmaa, koska Mustavuoren alue, joka alkaa juuri Pohjois-Vuosaaresta, jatkuen nykyisen Vantaan puolelle Västerkullan kiilan kautta yhtenäisenä ekologisena käytävänä Sipoonkorpeen, on Helsingin itäinen vastine Keskuspuistolle. Se on paitsi Itä-Helsingin tärkein seudullinen virkistysalue, myös luontoarvoiltaan huomattavaksi tunnustettu: se on paitsi Natura-alue, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Helsy ry:n mukaan Mustavuoren kallioalue on Helsingin merkittävin kallioalue, jolla on myös valtakunnallista merkitystä. Suomen Ympäristökeskus on todennut Mustavuoren kallioalueen arvokkaaksi sekä biologisesti että maiseman suojelun kannalta.

Vetoomuksen alueen säilyttämisen puolesta on allekirjoittanut noin 4500 asukasta. Lisäksi lausunnot alueen luontoarvojen tärkeydestä ovat antaneet Pro Mustavuori-liike, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, Vuosaaren Asukastoimikunta, Vuosaari-Seura ry, Vuosaari-Säätiö rs, Helsingin Luonnonsuojeluyhdistys ry, Luonto-Liitto ry, Vasemmistoliiton Vuosaaren osasto ry ja Vuosaaren Vihreät ry. Kaavasuunnitelmasta kiinni pitäminen osoittaisi, että asukkaiden, alueen kansalaisjärjestöjen sekä asiantuntijatahojen mielipiteille viitattaisiin kintaalla.

Kaava-alue on syrjässä julkiselta liikenteeltä, joten se tulisi lisäämään yksityisautoilua, joka luultavimmin tulisi kulkemaan jo satamaliikenteenkin ylirasittamaa Niinisaarentietä pitkin. Lisääntyvästä liikenteestä kärsivät paitsi lähialueen asukkaat - myös uudet - ja Mustavuoren lehtometsän herkkä luonto. Mustavuori on Helsingin arvokkain lehtometsä, jossa esiintyy uhanalaisiakin lajeja, kuten ruso-, poimu- ja vuotikankäävät. Lehtolinnustoa alueella edustavat mm. harvinaiset idänuunilintu ja pikkusieppo.

Asukasmäärän lisääntyminen Natura-alueen kupeessa uhkaisi välittömästi Mustavuoren harvinaisia kasvilajeja, kuten korpihohtosammalta (Herzogiella turfacea), joka on luontodirektiivin liitteen II laji. Mustavuori lienee lajin ainoa säilynyt esiintymispaikka Helsingissä. Lisääntyvä asutus lisäisi alueen luonnon kuormitusta ja kuluttaisi herkän kallioalueen maaperää.

Mustavuoren kallioalueen takana kulkee liikuntaviraston ylläpitämä lenkkipolku- ja latuverkosto, jossa ulkoilee vuosittain vähintään 53 000 asukasta, joista huomattava osa tulee Vuosaaren ja sen välittömän lähialueen ulkopuolelta. Alue on tärkein seudullinen virkistysalue muun muassa vuosaarelaisille, mellunkyläläisille, vartiokyläläisille, vesalalaisille, länsimäkeläisille ja rajakyläläisille, mutta sinne tullaan kauempaakin ihailemaan sen upeaa luontoa ja historiallisia kohteita.

Kaupunkisuunnitteluviraston rakentamissuunnitelmat nakertaisivat Mustavuoren aluetta eteläpäästä ja poistaisivat suositun seudullisen ulkoilualueen asukkaitten käytöstä. Rakentamisalueella on myös suojeltuja muinaismuistokohteita, kuten tykkiteitä, jonka kaltaisia Museovirasto on muualla rauhoittanut ja pohjavesialue. Rakentamisen vaikutus pohjaveteen ulottuu välitöntä lähialuetta pidemmälle.

Alueen kaavoituksessa ei myöskään olla noudatettu Maankäyttö- ja rakennuslain henkeä. Maankäyttö- ja rakennuslain tarkoituksena oli taata asukkaille ja muille asianosaisiksi katsotuille lakisääteinen oikeus vaikuttaa kaavoitukseen, mutta käytännössä Helsingin kaupunki pyrkii vaikeuttamaan vaikuttamista, nimetessään kaavatilaisuudet yleisiksi keskustelutilaisuuksiksi alueen tulevaisuudennäkymistä. Maankäyttö- ja rakennuslain lisäksi kaavoitusprosessissa laiminlyödään perustuslain 2.pykälä, jossa ”kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen”.

Samalla rikotaan maankäyttö -ja rakennuslain 54§:ä, jonka mukaan ”Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun heikkenemistä”, koska Pohjois-Vuosaaren kaavaehdotus heikentäisi lähiseudun asukkaiden ulkoilumahdollisuuksia sekä lähiluontoa. Lisäksi rikotaan MRL:n 5§:ä, jonka mukaan ”rakennuksen rakentamisen...tulee soveltua ympäröivän alueen yleisesti noudatettuun rakennustapaan...rakennusten tulee muodostaa kaupunkikuvaltaan sopusuhtainen ja alueen luonnonvarat huomioon ottava kokonaisuus”. Lähialue on kerrostalovaltaista, ja on vaikea nähdä, miten alueelle suunniteltu pientalorakentaminen sopisi alueen muuhun rakennuskantaan.

Edellämainittuihin seikkoihin vedoten - sisältöseikoista mainittakoon alueen arvokas luonto ja sen merkitys seudullisena virkistysalueena sekä menettelytapaseikoista salaileva, MRL:n ja Suomen perustuslain vastainen kaavoitusprosessi - vastustan Pohjois-Vuosaaren kaavasuunnitelmaa sen kaikissa muodoissaan.

Valtiotieteiden maisteri, kaupunkitutkimuksen jatko-opiskelija
Michael Perukangas
Kannelmäki/Oslo

Namusetälibertarismia Oslossa

Trollvannin järvi Grefsenkollenilla.

Kokoomuslaista elämäntapauuslibertarismia Oslossa

Oslon vastaleivottu pormestari, Høyrea - Norjan Kokoomusta - edustava Fabian Stang ilmaisi lauantaisessa Aftenpostenin haastattelussa olevansa huolestunut Oslon kaupunginosien välisistä kuolleisuuseroista. Kun Sagenen kaupunginosassa miesten keskimääräinen eliniänodote on 68 vuotta, vain kolmen-neljän kilometrin päässä länteen, Vinderenenissä miehet elävät keskimäärin 80,4 -vuotiaiksi. Syynä tähän Stang piti sagenelaisten epäterveellistä elämää. He eivät liiku ja ulkoile riittävästi. Stang patistaisikin sagenelaiset kaivamaan kaapista koinsyömät genserinsä, ottamaan suksensa olalle ja pakkaamaan selkäreppuihinsa Quicklunsj-patukoita, ja lähteä samoilemaan Oslomarkan metsiin.

Lisäksi tilastot kertovat, että vinderenläisten vuotuinen keskitulo on 800 000 kruunua (noin 100 000 euroa), kun taas sagenelaisten vuosiansiot jäävät noin 300 000 kruunuun (40 000 euroon). Jos Stang olisi lukenut väestötieteensä, hän olisi kuullut puhuttavan sosioekonomisista kuolleisuuseroista, joita ansiokkaasti on tutkinut Karri Silventoinen. Tällöin selittävänä muuttujana on koulutus, jonka kanssa ansiotaso ja terveystottumukset korreloivat positiivisesti. Jos syy-seuraussuhteita alkaa vielä syvemmälti penkomaan, vanhempien koulutustasosta riippuu aika paljon se, missä määrin heidän lapsensa tulevat kouluttautumaan, miten ruokailemaan ja mitä he arvostavat. Onneksi säännöistä on poikkeuksia; kahden ei-ylioppilaan lapsesta tuli vihainen blogeja tehtaileva, jatko-opiskeleva ammattimainen puolueenhaukkuja, joka ei voi eikä halua syyttää mistään omista mahdollisista puutteistaan vanhempiaan.

Stang peräänkuulutti sagenelaisilta vastuuta omasta elämästään; heidän tulisi joukolla lähteä ylös, ulos ja lenkille. Tietenkään kukaan ei voi kuntoilla toisen puolesta, mutta Stang näytti olevan sitä mieltä, että sagenelaisten onneton tila on syy, ei seuraus. Stangin mielestä sagenelaisten tulisi ottaa mallia onnistujista, eli vinderenläisistä; kenties valtio voineekin sitten kustantaa sagenelaisten citymaasturit, lahjoittaa ne heille eräänlaiseksi tavoiteltavan elämäntavan symbolisiksi catch up-kapistuksiksi, joilla pääsee kätevästi vaikkapa Oslomarkaan. Stangin huolestuneisuudessa on annos luterilaishenkistä moralisointia; kun henki on veltto ja tahtoa ei ole, kehno terveys ja piiputtava kunto ovat suoraa seurausta velttoudesta. Ken ei kuntoile, sen ei elääkään pidä.

Silloin kun minä synnyin - 1971 - suomalaisten miesten odotettu elinikä oli suunnilleen sama kuin sagenelaismiehillä nyt. Muuttoni Suomesta Sageneen oli siis suomalaismieheksi syntymisen kohtalon sinetöitymä. Jos sen sijaan olisin ymmärtänyt muuttaa Vindereniin, olisin ostanut itselleni 12 vuotta lisää elämää. Minulla ei kuitenkaan ollut rahaa, ja niinpä kohtaloni onkin kuolla, vaikkakin ehkä onnellisena, sillä Sagenessa on kivaa, vaikkakin norjalaiskokoomuslaisten mielestä paikalliset asukkaat ovatkin ympäristöriski. Kun Fabian-setä jakeli kunnallisvaalikampanjakarkkeja Ullevålsveienillä, hän varmaankin yritti pelastaa minut joutumasta Sageneen.

Kun (uus)libertaristisesti korostetaan yksilönvastuuta, tämä mahdollistaa ja tästä on seurauksena ihmisten heitteillejättö, väittäen, että heillä on valinnanvapaus, ryhtyäkö oman elämänsä jarisarasvuoiksi vaiko jammusiltavuoriksi. Kokoomuspolitiikka on tehnyt hyvinvointipalveluverkon toimivuuteen luottaneista vähäosaisista asiakkaita, antaen heille vapaan option käyttää tai olla käyttämättä tietoyhteiskunnan asiakkuutta, joka muuten kohta tulee toimimaan muovikortilla, joihin jokaiselle on ladattu vakiomäärä elämää.

Kaikille ei kuitenkaan ole annettu ihan samanlaisia lähtökohtia, sillä mehän olemme yksilöitä, minkä Kokoomus hyvin tietää, myös lähtökohdiltamme. Esimerkiksi moni maahanmuuttaja, etenkin nainen, ei osaa edes lukea, käyttää pankkikorttia tai jonottaa virastoissa; heillä ei ole mitään mahdollisuuksia olla informaatioyhteiskunnan täysipätöisiä jäseniä. Kaupan kassa - hänkin usein maahanmuuttaja - joutuu lukemaan asiakkaalleen kassakuittia tai vingauttamaan hänen puolestaan korttia, tai sitten pannaan integroituneemmat lapset asialle.

Stangin höpsäykseen reagoi näkyvimmin Arbeiderpartiet, eli Norjan demarit. Sopisi toivoa, että Suomessakin Demarit ymmärtäisivät sanoutua irti yliyksilöllistävästä kilpahuudosta ja että he norjalaiskollegoidensa tapaan ymmärtäisivät, että syy tulee ennen seurausta. Helsingissä on kohta aika paha kehottaa onnettomia kaarelalaisia tai maunulalaisia ulkoilemaan Keskuspuistossa, myllypurolaisia Myllypuron metsässä tai vuosaarelaisia Mustavuoressa, sillä niitä ei kohta enää ole.