Julkaisin tämän kirjoitukseni viime kunnallisvaalien alla, kommentiksi Unto Hämäläisen Perässähiihtäjä-blogiin, jossa kyseltiin ehdokkailta, mitkä
ovat näiden mielestä kuntavaalien tärkeimpiä teemoja. Neljä vuotta sitten kirjoittamani on ajatonta, ja allekirjoitan sen edelleen sanasta sanaan.
Fiksuja
vastauksia ja tärkeitä asioita sinkoili, ja keskustelun aallot kävivät
korkealla, mutta ehdokkaat tyytyivät etupäässä tärkeiden asioiden
luetteloihin. Vanhustenhuolto, mielenterveyspalvelut, kaavoitus ja
ilmastopolitiikka ovat toki kaikki erittäin tärkeitä, mutta ei ihme,
ettei niihin ole saatu tyydyttäviä ratkaisuja, koska niitä käsitellään
erillisinä kysymyksinä.
Minun lähestymistapani lähtee siitä,
että hyvän kunnallispolitiikan taustalla on kokonaisnäkemys siitä, mikä
on hyvä kaupunki. Lähestyisinkin asiaa siis hieman eri näkökulmasta kuin
useimmat. Mielestäni kolme tärkeintä asiakokonaisuutta, teemaa tai
pikemminkin lähestymistapaa tämän syksyn kuntavaaleissa ovat:
1)
Integroitu ja ekologinen yhdyskuntasuunnittelu, jossa on mahdollista
liikkua tähänastista vähemmän energiaa käyttäen, jossa palvelut,
liikenne, asuminen ja viheralueet suunnitellaan käsi kädessä
vähintäänkin seutukunnallisesti. Tämä tarkoittaisi sitä, että palvelut
ja liikennejärjestelyt olisivat aina valmiina ennen asuntoja, ja
seutukunnallisuus mahdollistaisi yhdyskuntarakenteen järkeistämisen ja
nykyistä onnistuneemman väestövastuullisuuden palvelujen
järjestämisessä. Lienee itsestäänselvää, että järkevä yhdyskuntarakenne
on sellainen, jossa liikenteen tarve on vähentynyt ja jossa on
lähiviheralueita paikallisina "keuhkoina".
2) Integroitu
terveyspolitiikka, jossa terveysnäkökulma - myös ennaltaehkäisevä -
läpäisee kaikki politiikan sektorit siten, että kaikessa päätöksenteossa
kuntalaisten terveyden edistäminen on imperatiivi. Tämä tarkoittaa
käytännössä sitä, että esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntapalvelut ja
-infrastruktuurit ymmärretään terveyttä edistäviksi. Lähiviheralue on
ilmainen kansanterveyttä edistävä palvelu.
3) Tasa-arvo. Tarkoittaa
sitä, että kaupunki pitää suunnitella siten, että kaikki voivat kulkea
ja asua siellä, peruspalvelut ovat tarjolla kaikilla alueilla ja eri
ikäiset, erilaisia elämänkatsomuksia tunnustavat, eri tavalla elävät
ihmiset sukupuolesta ja ihonväristä riippumatta, voisivat olla
kaupunkimme tasa-arvoisia asukkaita ja asiakkaita. Kaupunkioikeudet
perustuvat siis ihmisoikeuksiin. Kaupunki kuuluu kaikille, ja kaikilla
on oikeus palveluihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti