Olen porvoolaistunut vihreä kaupunkimetsäaktivisti, kaupunkisosiologi ja -maantieteilijä, sienestyksen, musiikin ja kirjoittamisen amatööri, jalkapallon moniharrastaja, isä, ulkoilija ja hyötyliikkuja. Olen yksin itse vastuussa blogini aineistoista ja mielipiteistä. Aineiston lainaaminen ilman lupaa kielletty.

2.10.2007

Onnea ostamatta

Artikkeli Juha Beurlingin vierailusta Kumppanuustalo Horisontissa nuukuusviikolla on julkaistu alunperin Horisontin www-sivulla www.horisontti.net, ja sen voi lukea myös klikkaamalla otsikkoa.

Onnea ostamatta – Juha Beurling Horisontissa 17.4.2007

Kumppanuustalo Horisontin tiistaikahvivieraana nuukuusviikolla oli Juha Beurling. Juha työskentelee kansanedustajan ja entisen ympäristöministerin Matti Ahteen avustajana sekä eettisen kuluttamisen projektipäällikkönä Suomen kuluttajaliitossa. Tätä taustaa vasten hän tuli esittelemään tutkimustuloksia kuluttamisen ja onnellisuuden välisistä suhteista, voidakseen herätellä Horisontin kahvilaan kokoontuneelle 35 hengen ennätysyleisölle kysymyksiä siitä, mitä itse kukin voisi tehdä säästääkseen luonnonvaroja ja mistä itse kukin lopultakin tulee onnelliseksi.

Hänen monista luottamustehtävistään mainittakoon Villiruusu - Sosialidemokraattinen ympäristöliitto ry:n puheenjohtajuus, Ruoholahti - Jätkäsaari -seura ry:n puheenjohtajuus, SDP:n Itämeri-projektin vetäjyys, Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan jäsenyys, Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan neuvoston jäsenyys ja Luonnonvarainneuvoston varajäsenyys. Beurling on myös Helsingin varavaltuutettu ja hän oli ehdolla maalisvaaleissa Helsingissä SDP:n ehdokkaana.

Nyky-yhteiskunnassa yksilön mitaksi nähdään usein kuluttaminen; sanotaan, että kuluttaminen on paitsi täysiarvoisen ihmisyyden mittari, myös keskeisin tapa yksilön itsetoteutukseen. Kuluttamisella erottaudutaan muista, ilmaistaan omia arvostuksia ja omaa elämäntyyliä. Esimerkiksi omalla pukeutumisella voidaan viestiä tiettyyn ryhmään kuulumista, mutta myös elämäntyylejä: puku- ja salkkumies viestii menestystä. Keuhkosyövän voi hankkia nortin sijasta Dunhillilla, ja työmatkaliikennöinnin voi hoitaa Ladan sijasta Lexuksella. Kulutusta korostavat sulassa yhteisymmärryksessä yhteiskuntatieteilijät ja markkinamiehet mutta myös tiedotusvälineet, jotka toimivat ikään kuin epäpyhässä allianssissa.

Indonesian entinen presidentti Sukarno oli todennut, että ennen televisiota hänen kansansa oli onnellista, mutta televisio toi useimmille tavoittamattoman amerikkalaisen unelman kaikkien olohuoneisiin. Joskus mainoksien viesti voi olla epäsuoruudessaan varsin ovela: esimerkiksi auto voidaan esittää onnellisen perhe-elämän sanansaattajaksi, välineeksi, joka on enemmän kuin väline: sillä ei päästä ainoastaan paikasta a paikkaan b, vaan itse asiassa se kuljettaa unelmien luokse, Eldoradoon tai ainakin onnelaan.

Kaikki kulutus ei kuitenkaan suoranaisesti tuhlaile luonnonvaroja, vaan esimerkiksi palveluiden kuluttaminen voi olla ainakin inhimillisesti kestävää. Kotitalousvähennys mahdollistaa sen, että moni voisi ostaa itselleen ja läheisilleen aikaa esimerkiksi teettämällä siivouksen ulkopuolisella palveluyrittäjällä, millä olisi samalla työllistävä vaikutus.

Moni kokee eettisen kuluttamisen vaikeaksi asiaksi, sillä tietoisuus lisää tuskaa. Jokapäiväisestä kauppareissusta voi tulla kieltäymyksien projekti, mitä paremmin tiedostetaan jokaisen tuotteen matka raaka-aineesta kaupan hyllylle. Hyvä alku on jo sekin, että jättää vaikkapa yhden nuudelipaketin ostamatta tai yhden työmatka-ajon ajamatta, ja kilpailuttaa sähköyhtiönsä. Ekologisesti kestävä kuluttaminen on eettistä kuluttamista, ja muutos lähtee lopultakin omista, arkisista ja pienistä valinnoista.

Lisätietoja eettisiin valintoihin:

http://www.eettinenvalinta.fi/

Ei kommentteja: