Tervetuloa tukiryhmääni!

Hei,

olen 37-vuotias syntyperäinen pääkaupunkiseutulainen, paikallishistorian ja kaupunkisuunnittelun elämäntapaharrastaja, kaupunkitutkimuksen jatko-opiskelija, kaksikuukautisen pienen pojan isä Kannelmäestä. Olen asunut paitsi Kannelmäessä, myös Malminkartanossa, Pohjois-Haagassa, Lauttasaaressa, Töölössä, Munkkivuoressa, Talinrannassa, Oslossa ja Helsingin maalaiskunnassa.

Suurimman osan työhistoriaani olen tehnyt julkisessa hallinnossa, varsinkin helsinkiläisten korkeakoulujen opetushallinnossa, taideoppilaitosten hallinnossa, opettajana, tutkijana ja hieman myös yrittäjänä.

Olen taiteen suurkuluttaja. Harrastan musiikkia soittamista ja laulamista lukuunottamatta sen kaikissa muodoissaan, ahmin elokuvia, käyn museoissa ja näyttelyissä, luen ja kirjoitan. Olen myös elämäntapaliikkuja; pyöräilen, juoksen, pelaan jalkapalloa, käyn kuntosalilla ja uin.

Olen sosiologikoulutukseni kautta mutta oikeastaan jo sitä aikaisemminkin vakuuttunut siitä, että politiikkaa on kaikkialla. Jos minun on valittava rakenteen ja toiminnan välillä, valitsen aina toiminnan. Vaikuttamista olen harrastanut paitsi erilaisissa ei-puoluepoliittisissa opiskelijajärjestöissä, Helkassa, asukasyhdistyksissä ja Kaupunkimetsäliikkessä. Aktivismini kautta tunnen päättäjiä puoluerajojen ylitse, myös Vihreiden ulkopuolelta, minkä uskon auttavan minua, jos – ja kun – pääsen kaupunginvaltuustoon.

Vihreissä toimin HeVi:n viheraluetyöryhmässä ja LäHeVi:ssä olen ollut sihteerinä ja taloudenhoitajana. Vihreisiin tulin mukaan syksyllä 2005, huolestuttuani Lääkärinkadun alueelle suunnitellusta kaavoitushankkeesta.
Paikallisella tasolla erityisiä sydämenasioitani ovat kaupunkiviheralueiden virkistyskäyttö mutta lisäksi biodiversiteetin säilyttäminen kaupungissamme.

Olen paitsi intohimoinen pyöräilijä mutta myös joukkoliikenteen puolustaja; en omista ajokorttia. Haluan sellaista Helsinkiä, jossa pärjää ilman autoa, ja jossa kaikessa päätöksenteossa huomioidaan paikallinen ympäristö. Tahdon, että kaupunkipolitikka YVA:taan ja SUVA:taan, mutta lisäksi kaikessa päätöksenteossa tulisi huomioida tuleva sukupolvi. Tämä tarkoittaa mielestäni proaktiivisuutta niin energia-, terveys-, koulutus- kuin sosiaalipolitiikassakin. Uskon, että pienet valinnat ovat lopultakin suuria valintoja: tämä pätee paitsi äänestyspäätöksiin, myös esimerkiksi kuluttamiseen ja siihen, onko seuraavalla sukupolvella enää ilmaa, jota hengittää.

Tuoreena terveyslautakunnan varajäsenenä olen huolissani mielenterveyskuntoutujista, etenkin nuorista. Heidän työllistämisekseen ja muuksi aktivoimisekseen kaupungin tulee satsata nykyistä enemmän; samat sanat pätevät myös ainakin ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajiin. Vammaisten asemaa on systemaattisesti parannettava ainakin takaamalla jokaiselle vaikeavammaiselle henkilökohtainen avustaja ja tutkimalla Helsingin vammaiskuljetuspalvelujen yksityistämispäätös.

Perustin jo Facebookiin virtuaalisen kannattajaryhmän. Nyt kutsun tervetulleiksi kaikki – ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkaan katsomatta – jotka ovat sitä mieltä, että minut pitäisi saada kaupunginvaltuustoon. Tukiryhmäni siirtyy virtuaalisesta tosiolevaiseksi heti kun riittävä ”kriittinen massa” on saavutettu.

Aion tehdä raivokkaan kampanjan, jossa aion kirjoitella, olla mukana erilaisissa paikallistapahtumissa, lobata erilaisia paikallisia kansalaisjärjestöjä sekä pyrkiä vaikuttamaan muihinkin poliittisiin puolueisiin. Kaikki, jotka haluavat olla tässä mukana, suuremmalla tai pienemmällä panoksella, ovat enemmän kuin tervetulleita mukaan talkoisiin!

Kyseenalaistan yleensä kaikki auktoriteetit, puhun paljon, luen, kirjoitan ja lasken nopeasti. Muistan nimet, nippelit ja numerot, vaikka käsitykseni logiikasta voikin toisinaan olla hieman mutkikas. Toivoisin, että toimintani jää historiaan, en niinkään minä itse.

Motoikseni voisivat tässä vaiheessa käydä:

”Right to the City”

ja

”Kenen Helsinki”

Keskustelen mieluusti myös englanniksi, ruotsiksi, norjaksi ja saksaksi. Italiaa ja ranskaa sönkätessäni vastuu on vastaanottajan hyväntahtoisuuden varassa ;-)

Michael Perukangas
Kannelmäki
puh. 040-748 1437
perukangas.blogspot.com

Sairaanhoidosta ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon

Helsingin kaupunginvaltuusto valitsi minut Helsingin terveyslautakunnan varajäseneksi. Varajäsenenä aion omalta osaltani edistää julkisten terveyspalveluiden laatua ja saavutettavuutta; erityisen huolissani olen nuorten mielenterveyspalveluista, joita on säännönmukaisesti heikennetty jo viime lamasta asti. Se, että laitostaminen ollaan korvattu pillereillä, täyttää monessa tapauksessa heitteillejätön tunnusmerkit.

Olen myös huolissani siitä, että monilla nuorilla terapiasuhteita ei jatketa silloinkaan kun terapiasuhde on ainoa pysyvä asia, joka tuo turvallisuuden tunnetta elämään. Terapiasuhteiden päätyttyä, moni nuori jää heitteille. Oman elämänhallinnan kannalta olisi tärkeää saada rutiineja, jotka auttaisivat pysymään elämässä kiinni, saada tuntemaan itsensä hyödylliseksi. Mielenterveysjärjestöjen työtä on tuettava, ja mielenterveyskuntoutujien sopeutumista nk. normaalielämään on tuettava yhteistyössä, jossa yhteiskunta on päävastuussa. Kansalaisjärjestöillä on mahdollisuus tarjota mielenterveyskuntoutujille mielekästä tekemistä, mutta ne tarvitsevat tukea.

Tahdon myös edistää kevyen liikenteen edellytyksiä Helsingissä. Pyöräily, kävely ja muu arkiliikunta on mitä parhainta kansanterveystyötä. Tätä kansanterveystyötä tulisikin nykyistä paremmin edistää Helsingissä myös kaavoitus- ja liikennepoliittisin keinoin. Kaikkien kaavojen terveysvaikutukset pitäisikin tutkia.

Päälude vara-Jörkkana

Kuva: Arend Oudman

Kaupunginhallituksen jäsen, Helsingin työllistämistoimikunnan ja työllisyysasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Jouko Malinen (SDP) vieraili Horisontin tiistaisilla jäsenkahveilla 28.11. kello 14. Hän on myös Helsingin kaupunginvaltuuston 3. varajäsen, käytännössä joka kokouksessa paikkaamassa jotain varsinaista valtuutettua, seuraavassa kokouksessa vara-Jörn Donnerina.

Helsingin terveyslautakunnan kokouksissa Jouko käy kaupunginhallituksen edustajana, joten edelleenkin malminkartanolaisittain ajankohtainen terveyskeskusten yhdistämis-, lakkauttamis -ja palvelutasokeskustelu on hänelle tuttua. Kansainvälisen IT-yrityksen pääluottamusmies Jouko on pitkän linjan ammattiyhdistysaktiivi ja hän on ehdolla ensi kevään eduskuntavaaleissa. Jouko toimii myös Luontodemareiden puheenjohtajana.

Jouko Malinen tähdensi, että hän tuli Horisonttiin ylhäältäpäin sanelevan päättäjän sijasta kuuntelemaan kuntalaisia ja välittämään heidän huolensa eteenpäin kaupungin päätöksentekoelimisissä. Horisonttia Jouko kehui matalan kynnyksen asukastaloksi, sen toimintaa monipuoliseksi ja jopa liike-elämän kriteereilläkin varsin tuloksekkaaksi.

Työllisyysasiain neuvottelukunta on Helsingin kaupunginhallituksen alainen asiantuntijaelin, johon kuuluu myös järjestöjä. Vaikka Jouko onkin työllistämisen monitoimimies, hän ei tahdo ottaa kaikkea kunniaa neuvottelukunnalle Helsingin kohentuneesta työllisyystilanteesta: valtaosan siitä selittää talouskasvu. Helsingin seudun ollessa käytännössä jokseenkin yhtenäinen työssäkäyntialue, sen ns. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta, jossa on mukana 14 kuntaa, ovat perustaneet työryhmän suunnittelemaan laajennetun pääkaupunkiseudun yhteisiä työllistymisstrategioita. Kaikkien Helsingin seutukunnan kuntien yhteisenä huolena on houkutella osaavaa työvoimaa. Osaaminen taataan koulutuksella, ja tähän voisivat yrityksetkin panostaa nykyistä enemmän.

Vaihteeksi taas malminkartanolaisille kiusallisenkin ajankohtainen täyttömäki on tullut Joukolle tutuksi kuntoliikkujana; mäkijuoksun harrastamiseksi ei tarvitse olla aivan Pekka Vasala mutta ainakin Jouko Malinen. Malminkartanon täyttömäen laajentamista Malinen ei pidä kovinkaan kestävänä ylijäämämassojen sijoittamisratkaisuna; sen, tullaanko jätemaa sitten mahdollisesti sijoittamaan esimerkiksi Espoon Ämmässuolle vai jonnekin muualle, näyttää aika.

Kuten kaikille on valitettavankin tuttua, Helsinki on kallis paikka asua. Yhtenä ratkaisuna asumisen kalleuteen aikoinaan kehitetty Hitas eli hintataso -järjestelmä mahdollistaa kuitenkin hintakeinottelun. Jos asunnon omistajan intresseissä luonnollisestikin on myydä asuntonsa voitolla, tämä kiihdyttää asuntojen hintojen nousua. Malinen - itsekin kurkimäkeläisenä hitas -asujana - ei katsoisi toimivansa moraalisesti oikein, jos hän myisi oman hintasäännellyn asuntonsa sievoisella voitolla.

Artikkeli julkaistu alunperin Horisontin www-uutisarkistossa, www.horisontti.net