Olen porvoolaistunut vihreä kaupunkimetsäaktivisti, kaupunkisosiologi ja -maantieteilijä, sienestyksen, musiikin ja kirjoittamisen amatööri, jalkapallon moniharrastaja, isä, ulkoilija ja hyötyliikkuja. Olen yksin itse vastuussa blogini aineistoista ja mielipiteistä. Aineiston lainaaminen ilman lupaa kielletty.

9.1.2013

Joukkoliikenne on vetovoimatekijä

Jos Porvoo aikoo aktiivisesti houkutella tänne (hyviä) veronmaksajia, luonnollisinta on kääntää katseet Helsinkiin, jossa sanotaan olevan pulaa kohtuuhintaisista perheasunnoista. No, ei niitä täällä Porvoossakaan tosin ole. Muistan kuulleeni, että Porvoon asuntojen hintataso on metropolialueen jälkeen toiseksi kallein maassamme.

Töitäkään Porvoossa ei oikein ole, ainakaan korkeakoulututkinnon suorittaneille, lukuunottamatta teknillisiä aloja ja lääketiedettä. Miksi sitten muuttaa Porvooseen? Henkilökohtaisista syistä. Joillekin tämä henkilökohtainen syy voi olla rakkaus, toisille kotoisa elinympäristö. Ja sitä Porvoolla on tarjota brändiksi asti.

Mitä Porvoo voi tarjota muuttajalle, paitsi unelmia, jotka on tehty asuttaviksi? Ihmisenkokoista kaupunkia, jossa palvelut ovat ihmisenkokoisia ja lähellä. Ja silloin kun palvelut eivät ole saavutettavissa, ne joko kuljetetaan ihmisen luo tai ihminen niiden luokse. Kuitenkaan joukkoliikenne ei ansaitse Porvoon tuoreehkossa strategiapaperissa edes omaa väliotsikkoaan, mikään kaupungin lautakunta ei huolehdi siitä ja joukkoliikenteen puolustamiseen suhtaudutaan huuhaana.

Ei se mitään huuhaata ole. Palataan vielä hetkeksi niihin tavoiteltuihin helsinkiläisiin elinympäristöpakolaisiin. Koko pääkaupunkiseudulla autottomia kotitalouksia oli v. 2010 38% ja kantakaupunkialueella - jossa juuri on pulaa kohtuuhintaisista perheasunnoista - peräti 59%. Toimiva joukkoliikenne olisi vetovoimatekijä, mutta myös ehto näiden ihmisten asumiselle Porvoossa.

Töihin Helsinkiin täältä sentään pääsee, bussilla. Mutta harrastusten kanssa voi olla niin sun näin. Asiaa ei yhtään auta se, että jokaisesta bussimatkasta joutuu maksamaan erikseen, ja tämä vain siksi, että Porvoossa joukkoliikenteen järjestämisvastuussa ei ole kaupunki vaan yksityinen yritys. Edellä on kuitenkin tullut jo todistettua, että joukkoliikenne on julkinen palvelu, jolloin se voitaisiin järjestää tilaaja-tuottaja -periaatteen mukaisesti, jolloin kaupunki tilaa, kilpailuttaa ja valvoo.

Michael Perukangas
ajokortiton uusporvoolainen

Kirjoitus julkaistiin Uusimaassa perjantaina 11.1.2013.



Ei kommentteja: