Nähdessäni tummaihoisen miehen seisten housut puolitangossa suorittamassa ureaalisia tekoja viereisen talon seinälle, kauneimman turisti-porvoon reunalla, samalla todentaen sen uristi-porvooksi, minulle tuli tavallaan mieli lämmin. Mieshän on selkeästi akkulturoitunut, kuseskelu nimittäin meiltä härmäläisiltä kyllä sujuu!
Niin sujuu moni muukin asia. Kännipäissä tappelu, hiihtämällä juksaaminen, naapurin kadehtiminen, hyttysten tappo, ja nykyään ne korealaispeijakkaatkin tekevät meitä parempia laivoja, ainakin tilaajien mielestä. Talojammekaan emme enää saa rakennettua itse vaan pitää kutsua apuun joko eteläinen taikka itäinen naapurikansa. Laiskojakin olemme kun palkkojammekin sietäisi laskea tai ainakin työtunteja pitäisi lisätä.
Mitä sitten on suomalainen kulttuuri? Onko se Marita Taavitsaista, puskafarsseja, kupletteja, itkuvirsiä, tanhua, kontulaista gangstarappia, Taistelevia metsoja, pönötysfestivaaleja, joissa käydään eri puolilla kaunista maatamme näyttäytymässä sivistyneinä, Ihanaaleijonatihanaa, myllypyrolaista romanikäsityötä, kökarilaista kalastusta, karaokea, närpiöläistä tomaattikasvatusta vai Helan går? Kaikki nämä, jokin näistä (kuka valitsee?) vai jonkinlainen tilastollinen keskiarvo näistä?
Niin että mitkä tarkkaan ottaen ovat ne maan tavat, joihin tänne tulevien pitäisi sosialisoitua? Kun me edes tulisimme alas puusta, suomalaiset.
Laajempi tutkielmani (hahmoteltu yhdessä ystäväni Nina Broströmin kanssa, joka EI ole ruotsinkielinen nimestään huolimatta!) suomalaisuudesta kaupunkilaisuus-maalaisuus -akselilla löytyy allaolevasta linkistä:
http://perukangas.blogspot.fi/2007/05/puusta-asfalttiviidakkoon-metslisest.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti