Uusimaan vaalikonevastaukseni

Suora linkki Uusimaan vaalikonevastauksiini löytyy alta:
http://player.myzef.com/lehtiyhtyma/ajax/comparison.php?nid=3069 

Myös tästä voi lukea vaalikonevastaukseni:

1. Vanhempien pitää maksaa lastensa päivähoidosta nykyistä enemmän

Päivähoitomaksu pitäisi porrastaa tulojen mukaan, koska myös pienituloisilla on oikeus työntekoon. Yksi mahdollisuus tähän porrastukseen on helpottaa yksityisten palveluntarjoajien tuloa markkinoille, vaikkakin osa näistä keinoista onkin lainsäädännöllisinä valtuuston vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella.

2. Kaupungin on satsattava vanhusten hoitoon lisää rahaa vaikka veroja korottamalla 

Veroilla kustannetaan peruspalvelut, ja veroja voi korottaa jos peruspalveluita ei pystytä kustantamaan.

3. Maahanmuuttajien saamien sosiaalitukien ehdoksi on asetettava pakollinen suomen/ruotsin kielen opiskelu.

Ei. Tämä syrjäyttäisi erityisesti maahanmuuttajanaiset, jotka ovat maahanmuuttajamiehiä enemmän kotona. Kielenopiskelumahdollisuuksia tulee lisätä, ei vain kielikursseilla vaan myös tarjoamalla paikkoja yhteisille kokoontumisille ja tilaisuuksille kantaväestön kanssa. Leikkipuistot ovat yksi tällainen matalan kynnyksen areena, joka soveltuu erityisesti  maahanmuuttajanaisten aktivointiin. Pakko ei tässä auta mitään.

4. Olen valmis ottamaan päihdehuollon kuntoutusyksikön lähinaapurustooni

Olen asunut päihdehuollon kuntoutusyksikön naapurustossa, enkä tiedä tästä koskaan olleen mitään häiriötä ympäristölleen, samoin kuin en tiedä mistään muustakaan vastaavasta yksiköstä olleen mitään haittaa ympäristölleen. Mutta ei tästä ole kyse. Emme voi valita naapureitamme muutenkaan, eikä ole perusteita kohdella päihdeongelmiin joutuneita lähimmäisiämme sen huonommin kuin muitakaan ihmisiä.

5. Työttömältä on voitava ottaa pois toimeentulotuet, mikäli hän kieltäytyy yhteiskunnan tarjoamasta työ- tai koulutuspaikasta

Työttömien ja työpaikkojen yhteensopimattomuus on suurempi ongelma kuin työnpakoilu. Toimeentulotuen poistaminen lisäisi rikollisuutta. Tämä koko kysymyksenasettelu tosin olisi aivan turha, jos saataisiin kannustava perustulo vahvalla progressiolla ja negatiivisella tuloverolla. Tässä mallissa jokainen ansaittu euro kannattaisi, tosin tässä kyse on laajemmasta järjestelmän rukkaamisesta, joka ei ole valtuuston asia.

6. Kaupungin on rahapulasta huolimatta lisättävä rahaa joukkoliikenteen tukemiseen, jotta kaupunkilaisten liikkuminen niin Porvoon sisällä kuin kaupungin ulkopuolellekin helpottuu.

Ei tietenkään ole realistista ajatella samaa, kaupunkitasoista joukkoliikennettä kaikkialle. Suomessa asuinpaikan valinta on vapaa, eikä autottoman kannata muuttaa haja-asutusalueille. Kuitenkin sekä Porvoon sisäistä liikennettä (esimerkiksi puolentoista tunnin vaihto-oikeudella) ja sukkulointiliikennettä tulee parantaa. Haja-asutusalueille voisi ajatella kutsupohjaista tilataksiliikennöintiä ja kimppakyytien suosimista verotuksellisesti, mikä tosin sekään ei kuulu valtuuston keinovalikoimaan, vaan on lainsäädännöllinen työkalu. Lisäksi polkupyörää tulisi voida kuljettaa joukkoliikenteessä ilmaiseksi.

7. Opettajia saa lomauttaa tai irtisanoa, jos kunnan säästötavoitteet sitä vaativat

Miksi juuri opettajista halutaan tehdä syntipukkeja kunnan heikkoon taloudelliseen tilanteeseen, ajamalla heidät kunnan ainoana ammattiryhmänä kesäisin toimeentulotukiluukulle? Opettajia ei pidä syyllistää pitkähköistä kesälomistaan, joiden aikana he sitä paitsi valmistelevat seuraavan lukuvuoden opetusta; lisäksi opettajan työhön kuuluu paljon sellaista kotityötä, josta he eivät saa palkkaa koska opettajilla ei ole oikeutta kokonaistyöaikaan. Opettajien entistäkin kehnompi kohtelu ei voi parantaa heidän työssäjaksamistaan, jolloin myös opetuksen laatu huonontuu.

8. Kaupungin pitää tuottaa terveyspalvelut itse, eikä ostaa niitä yksityisiltä yrityksiltä

Kunnalla on lain mukaan väestövastuu alueensa peruspalvelujen järjestämisestä. Yrityksillä ei tätä voi olla. Kuitenkin palvelujen ainakin osittaista ostamista yksityisiltä tuottajilta voi harkita, jos nämä kykenevät tuottamaan palvelut laadukkaammin ja/tai edullisemmin. Kunnan peruspalveluissa on mahdollista  ajatella osittaista tilaaja-tuottaja-mallia, jossa kunta ostaa ja myös valvoo palvelun laatua. Ostopalvelujen suurimpina vaaroina ovat palvelujen epätasa-arvoistuminen sekä kokonaiskustannusten nouseminen.

9. Kuntatyöntekijöitä on voitava irtisanoa kuten yksityisissä yrityksissä

Kunnallisena päättäjänä en voi ottaa kantaa siihen, miten yksityisissä yrityksissä irtisanotaan. Kunnan työt - kuten opettaminen tai hoitaminen - eivät lopu, vaikka kunnalla menisi kehnommin. Kunta ei ole teollinen tuotantoyksikkö.Irtisanominen ei saisi tarkoittaa peruspalveluista karsimista, tosin, julkisella sektorilla ei saisi olla mahdollista, että työntekijä voi käyttäytyä töissä kuin pellossa, ilman reaalista pelkoa irtisanomisesta.

10. Johtaville kuntapoliitikoille on maksettava kuukausipalkkaa, jotta he voivat paneutua nykyistä paremmin päätösten valmisteluun

Perustelu ei päde, jollei samalla säädetä laissa kaksoismandaattien lopettamisesta (jolloin esimerkiksi kansanedustajuus merkitsisi eroa valtuustosta).

11. Porvoon pitää pyrkiä kuntaliitoksiin naapureiden kanssa.

Aloitteellinen pyrkiminen on eri asia kuin suostuminen. Jos kuntaliitoksiin halutaan aktiivisesti pyrkiä, tällöin Porvoossa tulee miettiä sitä, mitä tällä ajatellaan säästettävän ja miten tämä vaikuttaa peruspalveluihin. On helppo populistisesti vaatia henkilöstösäästöjä, mutta onko Porvoossa sitten runsaasti "ilmaa", turhaa kunnan henkilöstöä, muuta kuin peruspalveluiden työntekijöitä, joka ei suoraan tuottaisi kunnallisia palveluita omalla työpanoksellaan? Suurempi kunta voi tarkoittaa, että entistä useampi entinen haja-asutusalueiden ja tuleva reuna-alueen asukki on oikeutettu johonkin palveluun, siis saatavuus paranee mutta saavutettavuus voi monessa tapauksessa heikentyä.

Joka tapauksessa uskon kuntien vähenevän, ja nykyisiä kuntarajoja tulee tarkastella luovasti. Kuntia voi yhdistellä myös siten, että yksi osa nykyisestä kunnasta liittyy yhteen ja toinen osa toiseen kuntaan. Kuntien tehtävä ei ole identiteettityö; sen sijaan vaikutusmahdollisuuksia kaupunginosissa ja/tai kylissä tulee vahvistaa kylätoimikunnilla tai kaupunginosavaltuustoilla ja/tai paikallisagendaryhmillä, joille annetaan tehtäväksi esimerkiksi paikallisen ympäristön vaaliminen tai paikallisten palveluiden kohdentaminen ja sijoittelu.

12. Porvoon veroprosentti pitää pystyä painamaan alle maan keskiarvon.

Veroilla kustannetaan peruspalvelut, jotka ovat kunnan vetovoimatekijä. Jos ne eivät toimi, ne ovat poistyöntävä tekijä.

13. Kaupungin pitää tavoitella uusia teollisuustyöpaikkoja melu- ja ympäristöhaittojen uhallakin.

Teollisuuden työvoiman osuus on pienentynyt jo 70-luvulta alkaen. Kaupungin tulee tavoitella ennen kaikkea uusia palvelualan työpaikkoja ja osaamisyrittäjyyttä. Nyt Porvoossa ei ole työpaikkoja yliopistollisesti koulutetuille, lukuunottamatta opettajia ja lääkäreitä.

14. Porvoon on kaavoitettava keskustan läheisyydestä tontti täysimittaisille hypermarketeille.

Citymarket ja S-market ovat useimpiin ostostarpeisiin riittäviä. Suurempi ongelma on erikoisliikkeiden hajaantuminen Kuninkaanporttiin ja Itäkeskukseen. Hypermarketin sijoittaminen kaupungin keskustaan lisää liikennettä kaupungin keskustassa.

15. Kaupungin hallinnossa on liikaa päälliköitä.

Kaupungin hallinto on liian sektoroitunutta, joten siinä mielessä kyllä. Esimerkiksi nuorten yhteiskuntatakuu ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto edellyttävät sektorirajat ylittävää palveluiden suunnittelua. Sektorirajojen ylittäminen on tietenkin helpointa silloin kun niitä ei ole!

16. Saaristotie pitää rakentaa vaikka Porvoon kaupungin omana hankkeena.

Saaristotie pirstoo Porvoon laajimman yhtenäisen liikuntakäyttöön soveltuvan virkistysalueen - Humla-Virvik-Holkenin, jolloin hiihtäjät ja juoksijat ajavat autoillaan kauemmas ja liikenne lisääntyy. Saaristotietä ei tarvita eikä pidä rakentaa.

17. Lentokenttä ei ole uhka vaan mahdollisuus.

Riippuu siitä, kuinka lähelle asutusta tai arvokkaita luontokohteita se tulee ja millaisesta lentokentästä on kysymys. Lentokenttä voi kuitenkin tuoda jonkin verran työpaikkoja; lisäksi se saattaa olla vetovoimatekijä logistiikka-alalle ja kaupalle. Harrastuslentokentän tarve on kyseenalainen, sillä harrastuslentämisen tarve on kyseenalainen. En toivota tervetulleeksi saastuttavia harrastuksia.

18. Porvoon koulujen ja päiväkotien pitäisi olla kaksikielisiä.

Kaksikielisyys ei ole uhka, vaan mahdollisuus. Todella kaksikielisessä kaupungissa ihmiset voivat olla kaksikielisiä, samaten hallinto. Kielikylpymahdollisuuksia tulee voimakkaasti lisätä.

19. Taidetehtaan yhteyteen pitäisi rakentaa hotelli.

Taidetehdas on Porvoolle upea mahdollisuus, ja Porvoossa on häpeällisen vähän majoituspaikkoja, ottaen huomioon kaupungin matkailumaineen. Itärannalta ei taida löytyä paikkaa hotellille, joten sijainti Taidetehtaan kupeessa olisi looginen; lisäksi hotelli, tyylikkäästi toteutettuna, lisäisi länsirannan kaupunkimaisuutta. Nykyisellään länsirannan kaupunkikuva on sekava ja pöheikköinen. Muistutettakoon kuitenkin, että edelleenkin suurin osa kaupunkilaisista tulee tänne katsomaan Vanhaa kaupunkia, Taidetehtaan erinomaisesta ravintolasta, näyttävästä elokuvateatterista, taidenäyttelyistä ja ajoittaisista konserteista huolimatta. Turisti-info onkin saatava takaisin Vanhaan kaupunkiin, tai sitten perustettava toinen.

20. Porvoon pitäisi alentaa pysäköintimaksujaan.

Pysäköinti on muiden autoiluun liittyvien kustannusten rinnalla marginaalinen kulu. Autot vievät paljon kallista kaupunkimaata, jonka voisi käyttää hyödyllisemminkin kuin pysäköintialueiksi, vaikka tietenkin ihmisten on päästävä asioimaan ja liikkumaan. Tämä tarve korostuu maakunnan keskuksessa, jonne tullaan ympäristökunnista harrastamaan, opiskelemaan ja ostoksille, kun taas täältä suunnataan töihin ennen kaikkea Helsinkiin. Porvoossa on keskustassakin ilmaisia pysäköintipaikkoja, eikä suuremmissakaan kaupungeissa pääse autolla suoraan kaikkien ovien eteen. Sen sijaan joukkoliikenteen liityntäpysäköinnin voisi ajatella olevan maksutonta.