Olen porvoolaistunut vihreä kaupunkimetsäaktivisti, kaupunkisosiologi ja -maantieteilijä, sienestyksen, musiikin ja kirjoittamisen amatööri, jalkapallon moniharrastaja, isä, ulkoilija ja hyötyliikkuja. Olen yksin itse vastuussa blogini aineistoista ja mielipiteistä. Aineiston lainaaminen ilman lupaa kielletty.

26.8.2012

Kutsumus on ase

Kun nyt vanhuspalvelulakia kannattavat toivovat naiivisti jostakin niitä hoitajia löytyvän, kukaan ei ole vielä kertonut, mistä, saati sitä, miten heidät saataisiin myös pysymään matalasti palkatussa työssä hierarkkisesti toimivalla alalla, jossa on varsin totunnainen työkulttuuri ja jossa tuskin voi vaikuttaa oman työnsä sisältöön, ylipäätään mihinkään ja jossa ihanteellinen, auttamistahtoinen ihminen hyvin pian tulee yllätyksekseen turhautumaan kun aika meneekin taulukointeihin, raportointiin, luokituksiin, ristikkäis- ja rinnakkaistaulukointeihin,- raportointeihin ja -luokituksiin koska THL sanoo niin.

Tyypillisesti kutsumustyöt ovat naisvaltaisia: lastentarhanopettaja (ammattinimikkeessäkin näkyy alan arvomaailman vanhakantaisuus kun heidän työpaikkansakin on "ylennetty" päiväkodiksi), luokanopettaja, mikä tahansa opettaja, apuhoitaja, sairaanhoitaja ja kaikki maailman lähihoitajat.

Kun jotakin työtä sanotaan kutsumustyöksi, se samalla leimaa työntekijät aatteellisiksi toimijoiksi, milteipä palkkiota tavoittelemattoman filantropian harjoittajiksi. Jotka voisivat elää pyhällä hengellä. Hoitoalojen ja opettajien palkat pidetään matalalla koska ne ovat kutsumusaloja. Ei sentään kukaan ole keksinyt että siivooja olisi kutsumustyö?

Lisää vanhuspalvelulaista:
http://perukangas.blogspot.fi/2012/08/vanhuspalvelulaki-tappaa-vanhukset-ja.html

ja lisää hoitoaloille sälytetyistä työtä haittaavista ylimääräisistä, ylhäältä kaadetuista velvoitteista:
http://perukangas.blogspot.fi/2012/07/onko-vika-opiskelijoissa-vai.html

En siis käyttäisi termiä kutsumus lainkaan, koska tämä vain tuomitsee kutsumustyöntekijät iankaikkiseen köyhyyteen ja riistetyn epäitsenäiseen asemaan, jopa hyväksikäytetyn asemaan. Ihmisen kutsumus on elää, ja jollakin elämä pitää rahoittaa. Jossakin, kenties positiivisessa tapauksessa tämä voi tapahtua ihan mielekkäästikin, jopa siten että työ voi olla (yksi) tapa toteuttaa itseä. Parempi olisi siis rehdisti myöntää että työ on tapa elättää itsensä, ja niitä tapoja voi olla erilaisia ja jättää kutsumukset sikseen.

Ei kommentteja: