Olen porvoolaistunut vihreä kaupunkimetsäaktivisti, kaupunkisosiologi ja -maantieteilijä, sienestyksen, musiikin ja kirjoittamisen amatööri, jalkapallon moniharrastaja, isä, ulkoilija ja hyötyliikkuja. Olen yksin itse vastuussa blogini aineistoista ja mielipiteistä. Aineiston lainaaminen ilman lupaa kielletty.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste palsta-alue. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste palsta-alue. Näytä kaikki tekstit

24.2.2011

Käyttäjätodistus Outi Alanko-Kahiluodosta


Näissä vaaleissa äänestän Outia, koska hänen sydämensä on siellä, missä ihmisen sydämen kuuluu olla: vasemmalla. Tiemme ovat kohdanneet viime vuosina useasti. Olemme puolustaneet kaupunkiluontoa: sekä kaupunkimetsiä että palstaviljelyä. Hän on apurahansaajien, työttömien, asunnottomien, taiteilijoiden, tutkijoiden ja pätkätyöläisten asialla, nuorten työpajatoiminnan asialla, ja olen elämässäni edustanut tavalla tai toisella kaikkia näistä ryhmistä tai ainakin koen suurta kohtalotoveruuden sympatiaa.

Olen elämäntapaosallistuja, joka näkee politiikan kansalaisvaikuttamisen jatkeena ja muiden osallistamisen oman osallistumisen välttämättömänä sivutuotteena ja seurauksena. Toisin kuin koomikko Groucho Marx, joka ei halunnut kuulua sellaisiin ryhmiin jotka hyväksyisivät hänet jäsenekseen, Outi kuuluu itse kaikkiin niihin ryhmiin joita hän edustaa. Hän on niiden ääni, jotka eivät ehdi, jotka eivät jaksa ja joilla ei ole varaa.

Olen osallistuja, joka on tehnyt osallistamisesta ja sanattomien kokemuksien ja mielipiteiden sanallistamisesta ammattinsa, ja Outi edustaa minua, koska hän on on niiden ääni, joiden oma ääni ei kuulu, jotka eivät jaksa ja joilla ei ole varaa. Outille mahdollisuuksien tasa-arvo ei ole vain mahdollisuus vaan hän ottaa sen kiinniottamisen vakavasti. Olen itse kasvanut työläisperheessä, jossa oli varaa yhteen ylellisyyteen: intohimo itsensä sivistämiseen. Mahdollisuuden opiskeluun, kulttuurielämyksiin ja luontokokemuksiin tulee olla jatkossakin kansalaisoikeuksia, ja tiedän, että Outin Suomessa ne ovat sen peruskirjan ensimmäisellä ja viimeisellä sivulla.

Outi edustaa meitä, jotka porvarillisen talouspolitiikan Suomessa oltaisiin valmiita menettämään tarpeettomina, antaen meille sen tunteen, että arvon mekin ansaitsemme. Heikon puolustaminen on epätrendikästä ja jokseenkin epäseksikästä puuhaa, mutta Outille mikään työ ei ole liian vähäpätöistä, epäilyttävää tai saastaista. Siivoojana ja keittiöapulaisenakin työskennelleenä uskallan luottaa siihen, että jäänmurtajan vartijanakin työskennellyt Outi on minunkin vartijani.

Outi jos kuka on kansan edustaja niin että sen kelpaa kirjoittaa erikseenkin: hän kykenee jopa olemaan monessa paikassa yhtäaikaa. Tiedän, että matkalla yhdestä kokouksesta toiseen hän kirjoittaa, puhuu puhelimessa, tarkistaa sähköpostinsa ja Facebookinsa. Toivon, että tämä hämmästyttävä ihminen, jolla näyttää olevan vuorokaudessa enemmän kuin 24 tuntia, saa mahdollisuuden jatkaa erinomaista työtään Eduskunnassa.

Teksti on julkaistu alunperin Outin nettisivulla, jonne pääsee klikkaamalla otsikkoa.

9.3.2010

Villi tila ja joutomaa

VILLI TILA JA JOUTOMAA
Keskustelutilaisuus keskiviikkona 10.3. klo 17 VALOKUVAGALLERIA HIPPOLYTE Kalevankatu 18 b

Valokuvataiteilija Sanni Sepon kanssa luovan kaupunkitilan merkityksestä keskustelemassa kaupunginvaltuutettu Outi Alanko-Kahiluoto sekä akatemiatutkija Hille Koskela.

Valokuvanäyttely Sanni Seppo PALSTA 5.-28.3.2010

Eri puolilla pääkaupunkiseutua on 70 palsta-aluetta ja niissä yhteensä satoja viljelypalstoja, joita kaupunkilaiset voivat vuokrata erilaisilta yhdistyksiltä käyttöönsä. Sanni Seppo on kuvannut viljelypalstoja vuodesta 2004 ja samalla haastatellut viljelijöitä. Sepolla itsellään on ollut oma viljelypalsta Helsingissä 20 vuoden ajan.

27.7.2008

Siirtolamökkielämäntavan puolesta

Hesarin blogikeskusteluun kirjoittamani viestin voi lukea klikkaamalla otsikkoa. Mainittakoon tässä yhteydessä, että oma yhteyteni siirtolamökkeihin on isäni, joka omistaa mökin Vallilasta (tai Kumpulanlaaksosta).

Isoäitini talo Vantaalla toimi aikaisemmin minun, isäni ja kolmen velipuoleni kokoontumispaikkana. Sitten isoäitini kuoli äkisti, ja isäni osti perintörahoillaan Vallilasta siirtolamökin uudeksi kokoontumispaikaksemme.

Siirtolamökkien väitetään olevan Helsingin vähäisen maa-alan tuhlausta; maa-alan, jonka voisi käyttää esimerkiksi asuntorakentamiseen. Mutta mitä sitten ovat esimerkiksi parkkipaikat?

Suurimmalla osalla suomalaisista on kesämökki tai sukulaisia Helsingin ulkopuolella. Tämä on aivan luonnollista, sillä suurin osa meistä on vasta ensimmäisen tai toisen sukupolven kaupunkilaisia. Meidän kaikkien kaupunkilaisuus on kuitenkin vielä siksi verran tuoretta ja ohutta, että koemme tarvetta olla yhteydessä luontoon.

Siirtolamökki on luonnon korvike, ja nimenomaan korvike, sillä palsta-alueilla luonto on kultivoitu pienimuotoiseen lähiruoan tai koristekasvien hyötyviljelyyn. Sellaisenaankin ne kuitenkin ovat huomattavasti ekologisempi vapaa-ajan viettotapa kuin kesämökit maaseudulla, joihin yleensä pitää ajaa suhteellisen pitkä matka, jotka usein ovat lämmitettäviä ja joihin moniin menee juokseva vesi. Siirtolamökkeihin ei liity yhtä raskasta tuplainfrastruktuuria ja logistiikka kuin kesämökkeihin.

Koska kaupungeissa on kuitenkin varsin vähän tilaa, siirtolamökkielämäntapa edellyttää suvaitsevaisuutta. Toivonkin, että siirtolamökit voisivat säilyä kaiken kansan yleisinä virkistysalueina, joissa voi grillata, saunoa ja pelailla kesäisiä mökkipelejä.