Olen porvoolaistunut vihreä kaupunkimetsäaktivisti, kaupunkisosiologi ja -maantieteilijä, sienestyksen, musiikin ja kirjoittamisen amatööri, jalkapallon moniharrastaja, isä, ulkoilija ja hyötyliikkuja. Olen yksin itse vastuussa blogini aineistoista ja mielipiteistä. Aineiston lainaaminen ilman lupaa kielletty.

16.12.2011

Kun Donner Claesin äänen jörni

Olen ollut muutamia kertoja erilaisissa vaalitoimikunnissa virkailijana. 90-luvulla eräissä eduskuntavaaleissa Munkkivuoren koululle saapui iäkäs, jo hieman raihnainen suomenruotsalainen herra. Kouluruotsin vakavasta opiskelemisesta oli se seuraus, että minä sain kunniatehtävän auttaa tätä herraa äänestystoimituksessa. Saatoin hänet äänestyskoppiin.

Tämä herra mietti äänestyspäätöstään pitkään. Osoittautui, että hän ei miettinyt pitkään siksi että hän olisi ollut epävarma valinnastaan vaan siksi että hän oli hieman huonomuistinen. Hän ei tiennyt ehdokkaansa numeroa eikä nähnyt lukea sitä melko pienellä präntätyistä julisteista, eikä myöskään muistanut nimeä.

Vaaliavustaja ei saa tietenkään ehdottaa äänestäjälle, ketä hänen pitäisi äänestää. Koska en saanut syöttää tälle herralle ehdokkaan nimeä, minun oli aloitettava arvuuttelu. Kysyin "är det en man eller kvinna?" "Man", sade han. Vilken parti? Tämä kysymys aiheutti hämmentynyttä ääneen puhinaa.

Jatkoin johdattelua. "Hurdan ser han ut"? "Han är ganska gammal. Han är finlandssvensk. Och röker för mycket." Sitten äänestäjälleni alkoi palautua muitakin hänen ehdokkaansa ominaisuuksia. "Han är en mycket klok man. Han är författare".

Äänestäjä ei edelleenkään muistanut ehdokkaan nimeä, mutta kuvauksen perusteella olin aivan varma, että "det måste vara Jörn Donner". Iäkkäähkö, suomenruotsalainen, tupakoiva kirjailija, jonka puoluekannan määrittely aiheuttaa hämmennystä. Kukas muuukaan.

Mihin tämä iäkäs herra innostuneesti vastasi, silmänsä loistaen: "Ju, precis! Det är han!" Katsoin herran kanssa kaikessa rauhassa vaalijulisteista Donnerin numeron. Ja se numero sinne lappuun piirrettiin. Saatoin herran uurnalle, leimautin hänen äänestyslippunsa ja tipautimme sen uurnaan. Saattelin kansalaisvelvollisuutensa suorittamisesta tyytyväisen ikämiehen ulos koululta.

Jäin muistelemaan toimitusta tämän suomenruotsalaisen, iäkkään kansalaisen jo poistuttua. Hän oli varmasti jo päässyt kotiinsa, omaan laiskanlinnaansa lopen tyytyväisenä kun muistin vielä yhden luonnehdinnan ehdokkaasta: "... han har skägg". Niin meni Claes Anderssonin ääni Jörn Donnerille. Anteeksi. Förlåt.

Ei kommentteja: