Olen porvoolaistunut vihreä kaupunkimetsäaktivisti, kaupunkisosiologi ja -maantieteilijä, sienestyksen, musiikin ja kirjoittamisen amatööri, jalkapallon moniharrastaja, isä, ulkoilija ja hyötyliikkuja. Olen yksin itse vastuussa blogini aineistoista ja mielipiteistä. Aineiston lainaaminen ilman lupaa kielletty.

12.12.2011

Legitiimi yhteiskunta on kilpailukykyinen

Ihmettelin tällä palstalla jo miltei kolme vuotta sitten, mitä tarkoittaa kilpailukyky. Näköjään en ole ihmettelyineni yksin, sillä tätä tekstiäni (kts. klikkaamalla otsikkoa) on käytetty jopa lähteenä aihetta koskevassa diskurssianalyyttisessä tutkimuksessa. En ole kolmen vuoden ihmettelyistäni yhtään kostunut. Vieläkään en ymmärrä, mitä on kilpailukyky, miksi se on tärkeää, kenelle ja miksi sitä pitää pitää tärkeänä.

Tämänaamuisen Hesarin taloussivulla haastateltu "asiantuntija" oli nyt huolissaan, että eteläinen naapurimme Viro olisi Suomea kilpailukykyisempi. Ahaa, se onkin siis valtioihin liittyvä suure! Muistini mukaan kyllä tätä liturgiaa on käytetty myös kaupungeista, esimerkiksi silloin kuin halutaan rinnastaa Helsinkiä muihin Itämeren kaupunkeihin, kuten Osloon, Tallinnaan ja Tukholmaan. Jotkut ulottavat kilpailukyvyn mittaamisvaatimukset jopa ihmisiin, jolloin kyse on huippuosaajaliturgiasta, jossa kaikkiin ihmisyksilöihin kohdistuu moraalinen velvoite jatkuvaan kilvoitteluun.

Haastateltu Hesari-asiantuntija vielä tarkemmin totesi, että Virolla ei ole "paineita" verojen korotukseen, toisin kuin Suomella. Nyt vaan vielä tarvitsisi tietää, miten julkiset peruspalvelumme rahoitetaan ellei veroilla. Toinen vaihtoehto olisi ottaa velkaa. En halua, että Suomi lähtee mukaan sellaiseen kilpailuun, jossa kilpailukykyä mitataan sillä, miten ohueksi julkisen sektorin rasvaprosentti on trimmattu, jos seurauksena on lisääntyvä eriarvoistuminen. Ehdottaisin, että yhteiskunnallista kilpailukykyä mitattaisiin terveydellä, tasa-arvolla, yhteiskunnan oikeutetuksi kokemisella, demokratialla ja yksilöllisillä ilmaisumahdollisuuksillä, sillä ne ovat yhteiskuntaa kuvaavia piirteitä.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Sinä et ole läheskään niin tyhmä kuin mitä tässä yrität esittää. Ehkäpä provoat vain saadaksesi lisää mainintoja kriittisessä diskurssianalyysissä.

Kyllä sinä tiedät milloin West Ham on kilpailukykyinen Valioliigassa, etkös tiedäkin? Silloin kun se pystyy lähtemään otteluun ManU:a tai Chelseaa vastaan ilman, että on etukäteen selvää kuinka siinä käy ja aina silloin tällöin napataan pisteitäkin.

Samoin suomalainen yritys - sanotaan nyt vaikka telakka - on kilpailukykyinen silloin kuin se pystyy osallistumaan tarjouskilpailuun ihan oikeilla voittomahdollisuuksilla ja aina silloin tällöin voittaakin jonkun tilauksen.

Ja Valioliiga on kilpailukykyinen kun sen seurat menestyvät Eurooppalaisissa turnauksissa. Valioliiga itsessäänhän ei ota osaa mihinkään turnauksiin sen enempää kuin Suomi ottaa osaa vaikkapa noihin esimerkkinä käytettyihin telakoiden tarjouskilpailuihin.

Miksi on tärkeää, että West Ham tai Suomi ovat kilpailukykyisiä? Ensimmäisen kohdalla en tiedä. Jälkimmäisen kohdalla - niin klise kuin se onkin - hyvinvointimme perustuu suurelta osin viennille. On tärkeää, että suomalaiset yritykset saavat vietyä tuotteitaan maailmalle, jotta me saamme vastaavasti tuotua maahan macbookkeja, appelsiineja, amywinehousen levyjä, kivihiiltä ja italialaisia polkupyöriä.

Asiasta toiseen. Voisinko ehdottaa, että tästä eteenpäin lämpötilaa mitattaisiin keltaisuudella? Tai pituutta kilogrammoilla?

Siis miksi sotkea mittareita? Nuo yhteiskuntaa kuvaavat piirteet mitä sinä listaat ovat tärkeitä, kannatettavia ja hyviä, mutta miksi edes sotkea niitä keskusteluun yhdestä toisesta mittarista?

Kilpailukyky on selkeästi määriteltävissä oleva asia ja se on tärkeä asia. Mutta se on vain yksi asia monien muiden joukossa.

Sinä tunnut jostain kumman syystä nostavan kilpailukyvyn jalustalle jonkinlaisena synonyymina "yhteiskunnan hyvyydelle". Sitä se ei ole eikä kukaan käytä sitä niin. Mutta kyllä se yksi tärkeä komponentti siihen on.

Joten anna kilpailukyvyn olla vain kilpailukykyä, käytä sitä oikeassa kontektissa, äläkä sotke siihen turhaa näennäessosiologisfilosofointia.

P.S. Jalkapallovertaus alussa oli hieman huono, koska maailmankauppa - toisin kuin jalkapallo - ei ole nollasummapeliä.

P.S.2. Ja West Hamista tulisi myös kilpailukykyisempi jos sarjasta tehdään tasa-arvoisempi asettamalla huippuseuroille keinotekoisia rajoitteita. Jätän pohdittavaksi sen hyödyt ja haitat.

Michael Perukangas kirjoitti...

En kaipaa ainoastaan kilpailukyvyn pohtimista mahdollisesti moniulotteisempaan suuntaan, mutta haluan lisäksi problematisoida sitä, että termiä käytetään siten, että sen sisällön ja hyväksyttävyyden oletetaan olevan itsestäänselvästi jaettuja ja hyväksyttyjä. Toivoisin myös lisää keskustelua hyvinvoinnin sisällöstä ja yhteiskunnan oikeutuksesta/tehtävistä, sillä tämä kilpailukykyliturgia rajoittaa yhteiskunnan talouden jakojäännökseksi, jossa politiikan tehtävänä on lähinnä suoda puitteet yrittäjyydelle.

Jalkapallovertaus on ihan ymmärrettävä. Totta kai Manchester Citystä on tullut nyt kilpailukykyinen. Yhteiskunta ei kuitenkaan ole jalkapalloliiga eikä elämä kilpailu.