Olen porvoolaistunut vihreä kaupunkimetsäaktivisti, kaupunkisosiologi ja -maantieteilijä, sienestyksen, musiikin ja kirjoittamisen amatööri, jalkapallon moniharrastaja, isä, ulkoilija ja hyötyliikkuja. Olen yksin itse vastuussa blogini aineistoista ja mielipiteistä. Aineiston lainaaminen ilman lupaa kielletty.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste maakuntakaava. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste maakuntakaava. Näytä kaikki tekstit

22.5.2013

Miksi Heli-rata haudataan?

Porvoon kaupunginhallitus ei sitten päättänyt lähteä valittamaan maakuntakaavasta, jossa oltiin päätetty kumota Heli-ratavaraus, koska kaupunginhallituksen mielestä automarketit ovat tärkeämpiä kuin joukkoliikenne. Maakuntakaavaehdotus nimittäin mahdollistaa uinuvan Kuninkaanportin herättelemisen supermarketilla, josta tulisi ei-kenenkään lähikauppa koska ei Kuninkaanportissa ketään asu, eikä sinne edes pääse.

Kuninkaanportti voitaisiin herätellä automarkettien sijasta paljon sosiaalisesti, ekologisesti ja yhdyskuntataloudellisesti positiivisemmin, jos sen kautta kulkisi nyt hylätty junarata tai pikaraitiotie, joka kuljettaisi Kuninkaanporttiin asiakkaita myös Sipoosta ja mahdollisesti myös Loviisan ja Haminan seudusta kun rataa jatkettaisiin vielä Porvootakin kauemmas itään.

Mutta ei. Porvoossa ei näköjään kelpaa enemmistölle sellainen ratkaisu, jossa porvoolaiset pääsisivät sujuvasti Helsinkiin töihin ja ehkä vielä yhden pysähdyksen taktiikalla matkalta voisi ostaa ne kodintekstiilit, pienkoneet tai mitä nyt ihmiset yleensä tarvitsevat, kaikkea sellaista, jota ei saa päivittäistavarakaupoista mutta ei myöskään supermarketeista. Uskon, että voisi kiinnostaa ostovoimaisia turisteja itäisestä naapurimaastammekin.

Kuninkaanportin voisi kehittää pienten erikoisputiikkien ja tukkuliikkeiden basaarialueeksi. Se kannattaisi, jos sinne pääsisi muutenkin kuin autolla. Ei tämäkään mahdollisuus kuitenkaan kelpaa kaupunginhallituksen enemmistölle, vaikka sitä tarjottiin kultatarjottimella. Kultatarjottimen nimi on Heli-rata.

Kun Heli-rataa ei nyt saada, niin Sipoon kasvu tekee sen pian mahdottomaksi. Kasvuhakuinen Sipoo ei varmastikaan tule jättämään mitään varauksia yleiskaavaansa sellaiselle radalle, joka on jo maakuntakaavassa hylätty. Me täällä Porvoossa olisimme voineet auttaa Sipoota ja myös veljiämme vähän idemmässä, kuten Loviisassa, Haminassa ja Kotkassa asti. Venäläisturistit olisivat mieluusti piristäneet näiden rannikkokaupunkien uinuvaa elinkeinoelämää tekemällä pieniä ostos- ja elämyspausseja matkallaan Porvoon kautta Helsinkiin.

Mutta ei. Porvoossa ei näköjään ole haluja kasvaa vetovoimaiseksi maakuntakeskukseksi, jonne tultaisiin mieluusti shoppailemaan ja jonne muuttaisi korkeakoulutettuja helsinkiläisiä. Heli-radan hautaaminen on tästä haluttomuudesta osoituksena.

Kirjoitus julkaistiin Uusimaassa keskiviikkona 22.5.2013.

15.9.2008

Ilmastonmuutos - lopaali haaste, lokaalit ratkaisut


Olin torstaina 11.9. Kuntatalolla ympäristötekniikan messuilla ja samassa yhteydessä pidetyssä puolueiden ilmastopaneelissa, johon ympäristöministeri Paula Lehtomäki lausui preludit. Puolueita edustivat Christina Gestrin (RKP), Rakel Hiltunen (SDP), Ville Niinistö, Petteri Orpo (Kok.), Kimmo Tiilikainen (Kesk.) ja Pentti Tiusanen (Vas.). Paikalla oli noin kaksisataapäinen joukko kuntapäättäjiä ja kunnallisvirkamiehiä Suomea ympäriinsä.

Lehtomäki muistutti, että asumisen ja liikenteen vaateet tulee ottaa huomioon suunniteltaessa sitä, miten tavoiteltuihin päästövähennyksiin päästään, vaikka tulisi puhua ennemminkin ilmaston liikenteelle ja asumiselle asettamista vaateista. Lehtomäki korosti myös haja-asutusalueiden jätevesien puhdistamisen merkitystä, todeten, että valtiovallan intresseissä on auttaa asiassa.

Keskustan hellimiin jätteenpolttolaitoksiin Rakel Hiltunen totesi, etteivät ne sovellu pääkaupunkiseudulle. Esimerkiksi Hanasaaren hiilivoimala tuottaa nyt 21% Helsingin energiankulutuksesta, ja Hiltusen mukaan sen muuttaminen jätteenpolttolaitokseksi maksaisi noin 300 milj. €. Pellettien tarpeen tyydyttäminen merkitsisi jatkuvaa rekkaliikennettä jopa noin 250 kilometrin päästä, ja niiden varastointiin ei meillä ole oikein tilaa. II-ydinvoimalaa hän piti jo ikään kuin päätettynä asiana. Hiltunen puhui Loviisa Hiltunen väitti, että ruuhkamaksuilla (joiden tiukemmasta versiosta eli tietulleista hän puhui) on Helsingin valtuustossa enemmistön kannatus äänin 51-34, siis hypoteettisessä tilanteessa nykyisellä kokoonpanolla.

Orpo ja Tiilikainen totesivat Nicholas Sternin hengessä, että taloutta ja ympäristöä on tarkasteltava käsi kädessä, ja että paras motivaattori tehdä ilmasto- ja ympäristömyönteisiä valintoja on tehdä siitä taloudellisesti kannattavaa. Orvon suusta oli yllättävää kuulla, että pääkaupunkiseutu kilpailee asukkaista, sillä kokoomuslaiselle sen luulisi olevan itsestäänselvää. Mutta vielä yllättävämpi positiivinen sammakko Orvolta lipsahti hänen todetessaan että yksityisautoilu on yksi pahimpia saastuttajiamme. Jos tämä näkemys yleistyy laajemminkin Kokoomuksen keskuudessa, viimeinenkin este ruuhkamaksujen tieltä poistuu.

Pentti Tiusanen korosti kirurgina kuntien päätöksien ennaltaehkäisevyyttä ja terveysvaikutuksia, todeten, että noin 85% kasvaimista on ympäristöperäisiä. Tiusanen valitteli epäekologista kaavoitusta, jossa kunnat taistelevat hyvistä veronmaksajista, rakentaen kultahammasrannikoita, joiden asukkaat käyttävät autoja. Tiusanen kehotti kuntia hankintojensa elinkaariajatteluun, mihin Niinistö lisäsi, että elinkaariajattelu olisi kokonaistaloudellista, kun hankintapäätökset tavataan tehdä kertalaskelmana.

Esitin panelisteille seuraavan kysymyksen:
"Kun pääministeri Vanhanen on nyt päivittänyt keskustalaisen hajakeskittävän aluepolitiikan keskihajautetuksi rypälepommimetropolimalliksi, jossa satelliteista sukkuloidaan keskuksiin töiden ja opiskelun perässä ja keskuksista reuna-alueilla viheralueiden perässä, ja nyt valitettavan usein Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen vedoten kaavoitetaan viheralueille vastoin Tahko Pihkalan näkemystä, jonka mukaan parasta kansanterveystyötä olisi päästä harrastamaan arkiliikuntaa omalta kotiovelta, niin pitäisikö yhdyskuntasuunnittelulle tehdä ilmasto- ja terveysvaikutusten arviointi?"

Rakel Hiltusen mielestä Sipoon alueliitos mahdollistaisi tiiviin kaavoituksen metroradan varteen, ja hän muistutti demareiden aloitteesta voida ottaa kaupunkipyörät liikennevälineisiin matkakortilla. Christina Gestrin tiivistäisi jo rakennettuja aluita, mutta pitäisi alueiden välissä olevista viheralueista - myös pelloista kiinni, joita voitaisiin käyttää nykyistä monipuolisemmin. Ville Niinistö muistutti kuulijoita alkuperäisestä helminauhamallista, jossa rakennetaan raiteiden varteen siten, että asutus on tiiveintä ja korkeinta lähinnä rataa, madaltuen kohti laitoja. Petteri Orpo piti tärkeänä kuntien kaavoitusyhteistyötä ja joukkoliikenteen käyttöosuuden nostamista. Kimmo Tiilikainen tarjosi haja-asutusalueille biokaasuautoja, polemisoiden sitä, tuleeko niille kaavoittaminen kriminalisoitavaksi? Pentti Tiusanen taas halusi säilyttää kaavoitusmonopolin kunnilla, nostaa maakunta- ja seutukaavojen merkitystä ja lisätä vanhojen rakennuksien energiatehokkuutta.