Olen porvoolaistunut vihreä kaupunkimetsäaktivisti, kaupunkisosiologi ja -maantieteilijä, sienestyksen, musiikin ja kirjoittamisen amatööri, jalkapallon moniharrastaja, isä, ulkoilija ja hyötyliikkuja. Olen yksin itse vastuussa blogini aineistoista ja mielipiteistä. Aineiston lainaaminen ilman lupaa kielletty.

15.5.2010

Pää pystyyn, suomalainen mies!

Suomessa naisen euro on palkkapussilla mitattuna keskimäärin 80 senttiä; eliniänodotteen perusteella mitattuna miehen vuodessa taas on 11 kuukautta naisiin verrattuna. Miehet ovat heikko astia huoltajuuskiistoissa, he sairastavat naisia enemmän, ja miehen rooli sallii paljon vähemmän leikittelyä kuin naisten. Mies ei saa koristautua tai pukeutua väreihin, muuten hän on "hintahtava". Tosin, metroseksuaalisuus on antanut meille edes hieman vapautusta tästä viime aikoina. Nainen voi olla nykyään rekkakuski, autonasentaja tai sotilas, mutta mies ei voi olla kätilö tai kukkakauppias, puhumattakaan hiusmuotoilijasta.

Miehellä on paljon naisia suurempi syrjäytymisriski, koska mies ei osaa puhua tunteistaan, tai ylipäätään mistään. Lääkäriinkään emme mene kuin silloin kun tulemme sieltä ulos ruumisarkussa. Syrjäytymisriski näkyy naisia edelleenkin paljon suurempana alkoholin riskikäyttönä, naisia suurempana työttömyytenä, vaikka naisten työsuhteet ovatkin usein miehiä laadullisesti huonompia ja epävarmempia. Me muodostamme työpajanuorista varmaankin kolme neljännestä.

Tyypillinen miessyrjäytymisen kuvio menee suunnilleen seuraavasti: ensin työpaikka menee, sitten vaimo jättää, aletaan dokaamaan. Usein miestä ei tästä pelasta mikään muu kuin uskoontulo, alkoholiriippuvuuden korvautuminen muilla patologioilla - kuten mielipuolisena kuntoiluna tai toinen nainen.

Meidän miesten on syytä ottaa itseämme niskasta kiinni. Meitä tarvitaan kantamaan oma osamme verovaroista, meitä tarvitaan iseinä, työläisinä, johtajina, käsi- tai käsitetyöläisinä, ihan miten vain me haluammekin itseämme toteuttaa. Meitä tarvitaan rauhanturvaajiksi niin talossa kuin puutarhassa, jossa saamme myös vaikka hoitaa puutarhaa. Mutta, ennen kaikkea meitä tarvitaan miehinä. Surkeiden olosuhteiden tai elämänedellytyksien syyttely ja itsesäälissä kieriskely on syytä kerta kaikkiaan lopettaa. Haastankin jokaista tämän blogin lukijaa lopettamaan irvistelyn, mököttämisen ja kärvistelyn nyt, sillä juuri tänään on sille sopiva aika.

Sitäpaitsi, miehenä on aika kivaa!

PS. Kirjoitukseni taustalla väijyvä viitekehys saattaa olla heteronormatiivinen, mutta en näe keski-ikäisyydessä, eurooppalaisuudessa ja heteroseksuaalisuudessa mitään tuomittavaa.

Ei kommentteja: