Tietääkseni Suomessa ainakaan ei olla julkaistu opasta Norjaan vuokralaiseksi aikovalle, mutta alla eräitä hajahuomioita vuokralaisen asemasta ja vuokra-asumisen kulttuurista Norjassa.
Paras tietämäni asuntokanava on http://www.finn.no/; mahdollisuuksien markkinat. Ainakin Oslossa on varsin hyvä vuokra-asuntotilanne, eivätkä vuokratkaan enää taida olla Helsingin mittapuussa aivan mahdottomia. Kannattaa kuitenkin tehdä hyvin tarkka kuntotarkastus asunnolle, sillä yleisenä nyrkkisääntönä on, että Norjassa asunnot ovat huonommassa kunnossa kuin Suomessa ja huonommin varustettuja kuin Suomessa. Esimerkiksi vielä 60-70 -lukujen taloihin on voinut edelleenkin jäädä asbestia, ja homevauriot ovat laajalle levinneitä, etenkin julkishallinnollisissa rakennuksissa. Tämä taas johtunee siitä, että 60-70 -luvulla, ennen norjalaisille ah niin onnekasta mutta maailman ilmastolle kohtalokasta öljylöytöä Norja oli vielä Pohjoismaille samaa kuin Bulgaria nyky-EU:lle, keppikerjäläisveli. Siitä, ettei norjalaisilla ollut aikaisemmin varaa rakentaa täkäläisiin ilmasto-olosuhteisiin kunnollisesti, todisteena on muun muassa se, että täällä maan tapana ovat yksinkertaiset (!) ikkunat.
Norjassa vuokranantaja on kuningas. Vuokrasopimuksen irtisanomisaika on molemmilla osapuolilla 3 kuukautta, kun Suomessa taas yli vuoden mittaisissa sopimuksissa se on vuokralaisella vain kuukausi. Asunnon puutteet kannattaa vuokrausvaiheessa luetella ja valokuvata hyvin tarkasti, jotta ei joudu niistä vastuuseen siinä vaiheessa kun vuokrasuhde päättyy.
Vuokrattaessa kannattaa tarkistaa, että asunnossa on "hvitevarer", eli valkoiset kodinkoneet. Muuten kannattaa tilata Suomesta ruoka-apuna varrasleipää, joka tyydyttää ruisleikädeprivaation ja säilyy. Jos asunnon vakiovarustukseen kuitenkin kuuluu jääkaappi, kannattaa varata mukaan Koskenlaskijaa, siis ei Korvaa ja smetanaa, sillä sellaista ei täältä saa. Jos vaikka sattuisi mieli tekemään saljankaa taikka borssia.
Norjassa on yleisenä käytäntönä se, että taloyhtiöillä ei ole talonmiehiä (kutsutaan norjaksi nimellä vaktmester), vaan talonmiehen tehtävät jaetaan asukkaiden kesken talkootyönä. Jos siis asuntoilmoituksessa lukee, että asuntoon kuuluu vaktmestertjeneste, se ei tarkoita sitä, että vuokraan sisältyisi talonmiehen palvelu, vaan että siihen sisältyy talonmiespalvelusta. Tämä voi pitää sisällään rappusiivouksen oman kerroksen kohdalta tai esimerkiksi kiertävää lumenluontivuoroa.
Poismuuttaessa loppusiivous kannattaa tehdä hammasharjalla, sillä Norjassa oletuksena on, että asuntoon tilataan loppusiivous ammattilaisten tekemänä. Homeeseen hammasharja ei kuitenkaan tepsi, ainakaan sen syytä se ei poista eli syväpuhdista.
Jos poismuuttaessa on vaikeuksia päästä tarpeettomasta roinasta eroon, se kannattaa jättää ullakoiden tai kellareiden käytäville. Cosi fan tutte, eli niin tekevät täällä kaikki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti