Onko kielten opiskelu pötyä?

Juhani Mykkänen väitti tämänaamuisessa Hesarin kolumnissaan, että muiden kielten opiskelu koulussa kuin englannin on pötyä. Tämän hän perusteli mm. sillä, että spagetti carbonara on samma på svenska ja että on förgäves att rengen lockar. Niin, ja työnantajatkin tietävät tämän.

Samalla logiikalla englantiakaan ei tarvitse opiskella, sillä ne osaajat, joiden palkkaamisesta nykyisin katsotaan olevan mitään hyötyä, tietävät kyllä, että formatointi ja implementointi ovat same in English.

Tunnustan, että enpä ole koulusaksaani käyttänyt työelämässä missään. Ja norjaakin vain pari kertaa: pari kertaa soittaessani eräälle norjalaisekspertakselle yrittäessäni saada häntä puhujaksi seminaariin Utsjoelle, ja nykyisessä työssäni pelästyttänyt pari norjalaista potilasta puhutellessani heitä luultavasti väärällä norjan variantilla.

Siinä Mykkänen on oikeassa, että ei kouluruotsilla kovin pitkälle pötkitä, ainakaan skandinaavisilla työmarkkinoilla. En ainakaan minä, jolle työnhakukonsulentti suositti taksin ajamista ilman ajokorttia ja joka sai tehdä ainoan palkatun tehtävänsä englanniksi. Mutta edelleenkin ratkaisematta jää, mitä haittaa kouluruotsista on minulle ollut.

Päinvastoin siitä on ollut hyötyä. Opin joten kuten norjaa käden käänteessä, ja varmastikin kirjoitan norjaa paremmin kuin aika moni syntyperäinen. Puhunkin sujuvasti, sillä en vaikene millään kielellä. Olen deittaillut suomenruotsalaisia naisiakin, eivätkä ne ole siihen kaatuneet, jos olen miettinyt, onko ett vattenglas vaiko en vattenglas kaatunut. Vai oliko se glass, jäätelö.

Sitäpaitsi eihän koulua käydä työntekoa varten. Koulua käydään elämää varten. Eikä elämääkään eletä työtä varten, vaan elämää varten. Ja elämässä oppii ja kokee monenlaista, joista joitakin asioita voi hyödyntää jossakin, ja jossakin toisessa asiassa taas ei. Enhän minä pääse hyödyntämään suomalaisen yleisurheiluhistorian tuntemustanikaan kuin pubivisoissa, joissa en edes käy, tai äänilevymusiikin tuntemustani kuin tehdessäni yleensä aika hyvin informoituja ostopäätöksiä. Eipä ole näistä tiedoista apua esimerkiksi ruokakaupassa, ei.

Ihan kuin kaikki hyödyllinen olisi suoraan hyödynnettävissä tilipussissa. Ei kaikesta elämässäni tekemästä makseta yhtään mitään. Esimerkiksi isänä olemisesta tai vihreän paikallisyhdistyksen vetämisestä. En ehkä olen käyttänyt koulusaksaani juuri missään, mutta nyt saan jopa pienen kielilisän ruotsista, englannista ja norjan lippukin löytyy rinnuksistani. Ja ymmärtäisin Gustav Mahlerin laululyriikkaakin auf Deutsch, jos välittäisin seurata. Ai niin, on tästä ihan todellista hyötyä: en tarvitse käsiohjelmaa pääsiäisen passiokonsertteihin! Ja Beethovenin ilon hymni on kaikilla kielillä blaa blaa, oli kuinka Schiller kun kirjoitti.

Juhani Mykkänen kirjoittaa siis pötyä. Kyllä kielten opiskelussa on hyvinkin paljon järkeä.

Juhani Mykkäsen kolumnin voi lukea klikkaamalla otsikkoa.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kielten+opiskelu+on+ajanhukkaa/a1349060898988