Allaoleva juttu julkaistiin Tanotorvessa 9/2008 sivulla 7. Sen voi lukea myös klikkaamalla otsikon linkkiä, samaten saman lehden seuraavalla aukeamalla julkaistun vaalimainokseni, jossa olivat mukana myös Vesa Hack (Kannelmäki), Riitta Skoglund (Lassila) ja Vesa Virri (Malminkartano). Juttu on tässä täydennetty omilla valokuvillani Mätäjoen varrelta.
Helsingin rakennusvirasto on viime aikoina herättänyt ristiriitaisia reaktioita virkistysmetsien hoitohakkuista. Huomattavasti positiivisemman vastaanoton saavat niin kutsutun Täti Vihreän eli Elina Nummen lanseeraamat puistokävelyt. Mätäjoki-kävelylle, joka starttasi Kartanonhaasta 18.6, lähti noin 40 ulkoiljaa, jotka eivät sateista säätä säikkyneet. Matkan varrelta Lassilasta ja Pitäjänmäeltä liittyi mukaan vielä lisää, ja lopulta Isoon Huopalahteen saapui noin 70 kävelijää, polkupyörää ja koiraa. Vaikka ulkoilureitistö Mätiksen varrella ei aivan uskollisesti seurailekaan jokea kaikkialla, ulkoilijat kuitenkin koettivat.
Mätäjoki on entinen Vantaanjoen sivuhaara, jonka alkulähteet ovat nykyisessä Louhelassa, vähän Hämeenlinnantiestä länteen. 70 –luvulla se oli tarkoitus uudelleennimetä markkinointikelpoisemmaksi Piijoeksi; tästä muistuttaa sen ylittävä, Kannelmäestä Malminkartanoon kulkeva Piijoen rautatiesilta, joka taistelee Lahden oikoradan Kytömaan sillan kanssa Suomen pisimmän rautatiesillan tittelistä. Nimi ei jokea pahenna, ei sen puoleen siltaakaan; Mätä viittaa rapaan kuten rapakivessä. Pii taas viittaa Kaarelan historiaan kivikautisena asuinpaikkana; nykyisen Etelä-Myyrmäen tiennimistö vielä muistuttaa alueella tehdyistä arkeologisista kaivauksista.
Mätäjoen ympäristö on läntisin Helsingin etelä-pohjois -suuntaisista ekologisista yhteyksistä tai vihersormista, kuten niitä hallinnollisesti kutsutaan. Ne toimivat paitsi eläin- ja kasvilajien leviämisreitteinä, myös ulkoilijoiden virkistysalueina. Mätikseen on tarkoitus istuttaa taimenia kalastajien iloksi, mikä edellyttää kalaportaiden rakennuttamista ainakin Strömberginkoskeen ja Taliin. Talin golfkentän edustajat ovat jo luvanneet vastata Talin kalaportaiden rakentamisesta.
Vantaan puolella jokea kutsutaan Mätäpuroksi; yläjuoksulla jokea uhkasi pitkään Kehä kakkosen suunnitelma, kunnes Vantaa ymmärsi tunnustaa Vaskivuoren alueen luonnon monimuotoisuuden.
Vihreä on Mätäjokilaaksoni.
Mätistä idyllisen kesynä Talin golfkentällä.
Mätäjoen rauhallista virtausta vain hieman ennen sen laskemista Isoon Huopalahteen.
Iso Huopalahti.
Leveimmillään Mätis on laskiessaan Isoon Huopalahteen, joka on läpikulku- ja pysähdyspaikka lukuisille muuttolinnuille. 1980-luvulle saakka joen lasku-uomaa uhkasi kaatopaikka, joka sittemmin haudattiin täyttömaalla, josta tuli Talinhuippu. 1990 –luvun alussa lasku-uoman lähettyville nousi Talinrannan asuinalue, joka on meren pinnan tasoisena altis normaaleillekin sääilmiöille, puhumattakaan sitten ilmastonmuutoksen myötä vääjäämättä nousevasta merenpinnasta. Vähän ylempänä, Strömbergin alueella Pitskussa Mätis muistutti luonnonvoimista kymmenisen vuotta sitten, jolloin vesi nousi useita metrejä.
Huvimaja eli paviljonki Strömberginpuistossa.
Strömberginkoski.
Idyllistä virtailua vain vähän Strömberginkoskesta alajuoksulle, kauniissa Strömberginpuistossa.
Mätiksen rantamaasto Talissa on melko vaikeakulkuista vehmaudessaan.
Tällaisilla liikennerakennelmilla Mätis aiotaan pilata Pitäjänmäellä, Strömbergin alueella.
Luonnon virkistyskäyttö ei käytännössä nauti erityistä lainsuojaa. Jotkut kokevat hoitamattoman kaupunkiluonnon pimeine pusikkoineen uhaksi, vaikka kaupunkiluonto, muistuma suomalaisten juurista metsässä, onkin paitsi merkittävä paikallisen biodiversiteetin mutta myös kaupunkilaisten toimintakyvyn ylläpitämisen kannalta.
Joskus ulkoilijoiden turvallisuus ajaa luonnon edelle: Kannelmäessä on Mätiksen varrelta kaadettu puita, koska niiden on pelätty kasvaessaan kurottavan kohti voimalinjaa.
Voimalinjoja kohti kurotelleita, kaatuneita puita noin 200 metriä Kannelkylästä koilliseen Hakuninmaan suuntaan.
Sama toisesta suunnasta.
Allaoleva lause oli jäänyt Tanotorven toimitukselle tarkoitettuna prosessikommenttina julkaistuun juttuun.
Tähän voisi tulla Mätiksen ylittävästä, Kannelmäen ja Malminkartanon yhdistävästä tieyhteydestä, jos halutaan, muuten voisi olla oman juttunsa väärti:
Triviaa:
- Marttilan puutalot ovat lahjoitus Ruotsin valtiolta toisessa maailmansodassa haavoittuneille suomenruotsalaisille
- Ufoa muistuttava kattilankansi Pitäjänmäentien ja Kaupintien risteyksessä on lahjoitus Hartwallilta, muistuttamassa Pitskun panimohistoriasta
- Rapakivi tunnetaan muissakin kielissä. Saksaksi se on das Rapakiwi, ja englanniksi Rapakivi granite.
- Strömbergin alueella asuu amerikankuikka
Panimokattiloiden kansia Pitäjänmäessä.
Tämä on amerikankuikan koti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti