Tänne ei enää mahdu, ei sen paremmin pahvia kuin ihmisiäkään.
Oslossa on kierrätys (gjenvinning) järjestetty Helsinkiin verrattuna yhtäältä paremmin, toisaalta huonommin. Huonommin asiat ovat täällä sikäli, että biojätteitä ei kerätä erikseen, vaan ne menevät sekajätteisiin. Tosin biohajoavien jätteiden kierrätys on paranemassa; alkavassa pilottiprojektissa kehotetaan laittamaan biohajoavat jätteet vihreään pussiin. Tosin, jollei niille olla osoitettu omaa keräysastiaa, niin silloin kierrätyksen portinvartijoina ovat jätehuoltofirmat. Jätteiden lajittelu on myös Helsinkiä huonommin järjestetty: paperi, pahvi ja kartonki menevät kaikki yhteen ja samaan astiaan, metalli ja sekä värillinen että väritön lasi menevät kaikki yhteen ja samaan astiaan. Huonoa on edelleen se, ettei näitä lasin ja metallinkeräysastioita ole taloyhtiöissä.
Helsinkiin verrattuna taas täällä on hyvin se, että julkisia lasi- ja metalliastioita on suhteellisen paljon; kuitenkin, kynnys viedä purnukat niihin saattaa olla korkeampi kuin jos kierrätysastioita olisi omalla kotipihalla. Hyvää Oslossa on myös se, että ainakin joissakin taloyhtiöissä on ongelmajäteastiat. Se, että jätteen lajitteluaste on Helsinkiä matalampi, viittaisi taas Helsinkiä parempaan prosessiteknologiaan ja korkeampaan sekajätteen polttoasteeseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti