Helsinki ei ole palvelukaupunki

Jos nyky-Suomen palveluyhteiskunnallistumiseen (mikä sanahirviö!) voidaan suhtautua tietyin varauksin, samat varaukset voidaan esittää Helsingistä, sen maan pääkaupungista siis, joka kuuleman mukaan on läpipalvelullistunut. Maamme pääkaupungista saa monia tuotteita ja palveluita, puhumattakaan palvelutuotteista, etsiä kissojen ja koirien kanssa. Yhtenä syynä tähän on usein esitetty automarkettisoitumista, jonka pelätään tyhjentävän urbaanit alueet palveluista, pakottaen kaupunkilaiset hakemaan autolla - ja jopa hankkimaan auton - palveluita kehäteiden varsilta.

No, en tiedä, johtuuko se, että Helsingin keskustassa on aika haasteellista saada luistimensa terotetuiksi edellämainitusta vai pikemminkin syistä, joita olen sivunnut jo tekstissäni Suomi EI ole palveluyhteiskunta; yksinkertaisesti palvelun huonontumisesta siinäkin tapauksessa että sitä ei olla lopetettu, ulkoistettu tai kadotettu. Kun viimeksi terotutin luistimeni, saatoin luottaa siihen, että pikasuutari hoisi. Tämä tapahtui vähän ennen niitä päiviä, jolloin koko maailma oli arvollepantava, mukaanlukien Kannelmäki, jossa kävin kouluni. Ja kouluissa luistellaan. Myös lukioissa, jotka ovat myös kouluja.

No, Kannelmäessä ei ole enää lukiota. Ei siellä ole myöskään pikasuutaria. Asioiden syy-yhteys saattaa olla samantyyppinen kuin maksasyövän ja matkapuhelimien, lukiot eivät aiheuta luistelua, mutta ennen vanhaan kannelmäkeläinen saattoi luottaa että palvelu(tuottee)t, joita ei ollut saatavilla kotikylässä, sai Helsingin keskustasta. Ei osoittautunutkaan ihan helpoksi.

Mikä yhdistää suutareita ja tiikereitä? Uhanalaisuus. Paljastettakoon urbaanitieto kaupunkilaisille luistelijoille, vaikka joudunkin tekemään tämän ilmaiseksi: Stockmannin kellarikerroksen pikasuutari terottaa luistimet. Ja heti. Eivät ole luvanneet minulle tämän mainoksen - josta vieläpä maksoin 9 euroa ja 50 senttiä - ilmaisia terotuksia lopuksi elämäkseni, mutta kaupunkilaisena velvollisuutenani on levittää urbaania legendaa kaupunkikulttuurin harrastamista helpottavista palveluista ja paikoista. Lisäksi tarina, korvani esikaupungeissa kertoo, että esimerkiksi myös Maunulassa saa luistimensa teroitettua peräti viiden euron hintaan, mikä on hyödyllinen tieto mikäli sattuisi olemaan Maunulassa päin.