Olen porvoolaistunut vihreä kaupunkimetsäaktivisti, kaupunkisosiologi ja -maantieteilijä, sienestyksen, musiikin ja kirjoittamisen amatööri, jalkapallon moniharrastaja, isä, ulkoilija ja hyötyliikkuja. Olen yksin itse vastuussa blogini aineistoista ja mielipiteistä. Aineiston lainaaminen ilman lupaa kielletty.

13.10.2011

Homot ovat persusäätyläistölle paarioita

Juuri äsken päättynyt tv:n sukupuolineutraali avioliittolaki-ilta oli surullista ja hämmentävää seurattavaa. Olen toki puolueellinen, mutta se puoli pöydästä, jonka argumentin sisältö vastasi omaa ihmiskäsitystäni keräsi pisteet myös argumentaation loogisuudessa ja inhimillisessä lämmössä sata-nolla.

Kuten tavallista, nytkin asiansa suhteen "uskovaiset" Mika Niikko (PS) ja Eevamaria Maijala (kesk.) eivät joko halunneet tai osanneet vastata ainoaankaan heille esitettyyn kysymykseen tai argumenttiin. On varmaan hipsterielitismiä vielä tarttua illan kruunuksi Niikon heittämään freudilaiseen lipsahdukseen, että jos homoille ja lesboille annetaan oikeus solmia avioliitto, kohta marssii muitakin yhteiskuntaluokkia vaatimaan oikeuksiaan. Niikko tunnustautui siis luokka-, ellei peräti kastiyhteiskunnan kannattajaksi. Niikolle kuitenkin tiedoksi, että Säätyvaltiopäivät lakkautettiin Suomessa v. 1906. Siellä ei ollut Perussuomalaisilla yhtään paikkaa.

Sitä en ole koskaan ymmärtänyt näissä henkilöissä, jotka uskovat omaan asiaansa, että miksi ihmeessä se heidän maailmankuvansa oikein menee rikki jos heidän arvokkaaksi tunnistamaansa instituutiota pidetään niin arvokkaana että joku toinenkin haluaisi sitä arvostaa. Ehkä liha on heikko, ja usko on kuin lihaa.

Niikkolais-maijalistisessa ihmiskäsityksessä kaikki ovat kyllä tasa-arvoisia. Toisilla vaan on tasa-arvoiset oikeudet, toisilla ei. Jotakin tässä logiikassa mättää. Öh, mitäköhän on sellainen teoreettinen tasa-arvo, jonka ei tarvitse realisoitua "oikeassa" ulkomaailmassa esimerkiksi oikeuksina, velvollisuuksina tai mahdollisuuksina? Ihan kuin tasa-arvo olisi suure, jota voi kilon vaa'alla mitata.

Minä kuitenkin haluan elää tasa-arvoisessa Suomessa, sellaisessa, jossa kukaan ei ole minua vähemmän tasa-arvoinen tai tasa-arvoisempi toista. Ja päätän sitten mennä elämässäni vielä naimisiin tai en, molemmissa tapauksissa tästä aarteesta riittää kyllä muillekin. Se on nimittäin mittaamattoman arvokas, rakkaus siis. Se ei ehdy. Niikolle, Maijalalle ja muille säätyläisille tiedoksi, jos eivät tienneet: rakkaus on runsaudensarvi. Kuin sampo. Ei kuin esimerkiksi öljy tai viljava maa, jotka maailmasta joskus loppuvat ja siksi ne eivät ole ilmaisia. Rakkaus on.

1 kommentti:

Michael Perukangas kirjoitti...

Kommenttini Niikon blogiin (joka sensuroitiin Facebookista):


Eilisen tv-keskustelun piti olla keskustelu. Ei se ollut. Keskustelussa kommentoidaan toisten keskustelijoiden esittämiä näkemyksiä ja vastataan esitettyihin kysymyksiin ja kommentoidaan esitettyjä väitteitä. En muista sinun, Mika, vastanneen ainoaankaan sinulle esitettyyn kysymykseen. Itse olisi halunnut ainakin tietää, miten on sinulta pois se, jos toiset saavat samat oikeudet kuin sinä? Avioliitto ei ole rajallinen luonnonvara, saati rakkaus: niistä riittää kaikille. Toiseksi: mitä oikein on sellainen tasa-arvo, joka ei toteudu tasa-arvoisina oikeuksina? Teoreettista tasa-arvoa? Kolmas kysymys: sanoit, että jos sukupuolineutraali avioliitto sallitaan, "muutkin yhteiskuntaluokat" tulevat vaatimaan oikeuksiaan. Uskotko luokkayhteiskuntaan, Mika? Mitä yhteiskuntaluokkaa edustat itse? Entä homot ja lesbot, mihin yhteiskuntaluokkaan he mielestäsi kuuluvat?