Olen porvoolaistunut vihreä kaupunkimetsäaktivisti, kaupunkisosiologi ja -maantieteilijä, sienestyksen, musiikin ja kirjoittamisen amatööri, jalkapallon moniharrastaja, isä, ulkoilija ja hyötyliikkuja. Olen yksin itse vastuussa blogini aineistoista ja mielipiteistä. Aineiston lainaaminen ilman lupaa kielletty.

25.10.2011

Puhelinterroria ja veridiktorisia erheitä

Sain viime viikolla juoksulenkilläni noin kilometrin päässä Holkenista soiton minulle oudosta numerosta. Kun pysähdyin ja kaivoin puhelimeni vastatakseni, ehdin sanoa nimeni kun ymmärsin että olivat lyöneet luurin korvaan ennen kuin vastasin.

Yritin soittaa numeroon lenkkini jälkeen noin tunnin päästä. Ei vastausta. Laitoin tähän numeroon tekstiviestin, jossa kysyin, millä asialla ollaan ja kuka. Eikä vastausta. Päätin ottaa selkoa numerotiedustelusta.

Hankin 25 sentillä salasanan Fonecta-nimisen numerohakufirman tietokantaan. Sieltä löytyi sylttytehdas, joka oli puhelinmarkkinointifirma.

Kun googlasin kyseisen firman, ajauduin puhelinmarkkinointiyrityksen nettisivulle. Kun tutkin yrityksen esittelyä, siellä ei puhuttu mitään asiakkaista, siis niiden asiakkaiden palvelemisesta joille he soittavat. Ei siellä ollut myöskään missään mainintaa siitä, miten firma määrittelee laadun, ei edes koko käsitettä. Myöskään heidän olemassaolonsa tarkoitus, siis missio ei tullut esille, eivät myöskään eettiset periaatteet.

Ilmeisesti kyseisellä toimialalla ei lainkaan julkisesti sitouduta laatuun, asiakastyöhön tai mihinkään eettisiin periaatteisiin, mikä on yllättävää sillä siinä se eroaa/he eroavat nykyaikana itse asiassa kaikista muista toimialoista. Itse asiassa, en nyt ihan äkkipäätä muista ainuttakaan organisaatiota, suurta tai pientä, julkista, puolijulkista tai edes salajulkistakaan, puhumattakaan yksityisestä yrityksestä, joka ei ole jotenkin määritellyt sitä, miten se ymmärtää oman olemassaolonsa laadukkaan toteuttamisen.

Tulee mieleen vanha Pikku Kalle -vitsi: "Näetkö taivaan. Näen. Näetkö siellä Jumalan. En. Siitä voimme päätellä, että Jumalaa ei ole. Näetkö opettajan pään. Näen. Näetkö siellä aivoja. En. Siitä voimme päätellä, että opettajalla ei ole aivoja." Näyttää siltä, että kyseisellä yrityksellä ei ole arvoja, periaatteita tai laatua, ja niin myös on. Kerrankin semiotiikassa oppimistani veridiktorisista modaliteeteista on apua!

Mitä ihmeen veridiktorisia modaliteetteja? Ranskalais-liettualaisen semiootikko Algirdas Julien Greimasin työhön pohjaten Pekka Sulkunen ja Jukka Törrönen (1997) esittivät teoriansa enonsiatiivista modaliteeteista. Kyse on tavoista tarkastella lausuman ja kirjoitetun tekstin todenperäisyyttä ja sanojan/kirjoittajan ja vastaanottajan tiedollisia suhteita. Enonsiatiiviset modaliteetit jaetaan kahteen luokkaan: episteemisiin ja veridiktorisiin modaliteetteihin. Episteemiset modaliteetit tarkastelevat väitteiden totuus-/epätotuus-akselia, veridiktoriset modaliteetit taas sitä, ovatko asiat sitä, miltä ne näyttävät.

Sitten takaisin modaliteeteista puhelinterrorismiin. Äsken tuli todistettua veridiktoriset modaliteetit, tai pikemminkin niiden käyttökelpoisuus todistusaineistona, että juuri käsitelty firma perustuu erheeseen. Petoksesta ei heitä oikein voi syyttää kun eivät heidän nettisivunsa perusteella sitoudukaan oikein mihinkään.

Jälkikirjoitus: minulle sitten soitettiin kyseisestä firmasta perään seuraavana päivänä, ja annettiin pyytämäni selitys puhelinterrorismille. Kuulemma heidän puhelunsa menevät automaattisesti poikki jossakin tietyssä ajassa jos puheluun ei vastata. No, en minä mitään kuullut linnunlaululta.

Suosittelen ketään olemaan vastaamatta puhelinnumeroon 044-7407768. Siellä ollaan asiattomilla asioilla.

Ei kommentteja: