Koti-isyys vaatii joko poikkeuksellisen laajaa virtsarakkoa tai sitten kokonaan toisin kehittynyttä eritysjärjestelmää kuin mitä ihmisillä. Paljon aikaa puistoissa viettävänä koti-isänä sitä ilahtuisi jo ulkovessoista. Niitä ei kun käytännössä ole Oslossa, paremmin katujen varsilla, yleisissä kuin leikkipuistoissakaan. Mutta mikä yllättävintä, niitä ei ole ostoskeskuksissa, kirjastoissa tai muissakaan sellaisissa paikoissa, joissa ihmiset tapaavat viettää aikaansa.
Tai siis on. Niiden käyttö vain maksaa. Kuitenkin wc:n käyttö on välttämättömyys kaikille, ja luulisi olevan kauppaliikkeidenkin edun mukaista, että niissä viivytään. Ilmainen vessa edistäisi kummasti asiaa. Parempi kuitenkin maksullinenkin vessa kuin ei ollenkaan vessaa. Neuvolassa sellaista nimittäin ole, nimittäin miesten.
Ilmeisesti neuvolavessat ovat peräisin jostakin kultaiselta 70-luvulta, jolloin vielä lastenvaunuja työntävä isä oli harvinaisuus. Norjassa isyydellä on kuitenkin muuten Suomea huomattavasti paremmat edellytykset, kiitos paremman perhevapaajärjestelmän. Kun kysyin neuvolatädeiltä, missä voin hoitaa luonnolliset tarpeeni, minut ohjattiin lähimpään naistenvessaan.
Mikäs siinä, kyllähän äijä aina sutjakasti asiansa hoitaa seisaaltaan ja siltä seisomalta, naisten vessaan tai vaikka puskaan. Tiedoksi siis kaikkien kaupunkien rakennusvirastoille, kirjastotoimelle, kauppiaille ja neuvola-arkkitehdeille: kyllä isätkin käyttävät pippeliään toiseenkin niistä kahdesta tarkoituksesta, joita varten se on suunniteltu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti