Olen porvoolaistunut vihreä kaupunkimetsäaktivisti, kaupunkisosiologi ja -maantieteilijä, sienestyksen, musiikin ja kirjoittamisen amatööri, jalkapallon moniharrastaja, isä, ulkoilija ja hyötyliikkuja. Olen yksin itse vastuussa blogini aineistoista ja mielipiteistä. Aineiston lainaaminen ilman lupaa kielletty.

21.12.2012

Pannaan hösseliksi!

Olen ollut rikkuri jo toista vuotta, matkustaessani Porvoo-Helsinki-Porvoo -väliä kelvottomilla matkalipuilla. Kun ei lipuilla saa matkustaa, ainoastaan lipputuotteilla.

Tähän asti olen pitänyt työpaikaltani saamaani työsuhdematkalippuseteliä (fy fan, mikä yhdyssanamonsteri!) ihan käypänä valuuttana. Kunnes tänään selvisi, että ovat Matkahuollon myyjät syyllistyneet salakuljetuksessa avustamiseen. Minun.

Näitä matkalippuseteleitä ei sitten kuulemma saakaan vaihtaa matkalippuihin. Ainoastaan matkalipputuotteisiin, sellaisiin kuin esimerkiksi 22 tai 44 matkan sarjalippuihin. Ja kun ottaa huomioon, että työsuhde-etuni on kaksi kpl (todellakin kokonaista kaksi kpl, lausutaan kappaletta) työsuhdematkalippuseteleitä, niin aika monta kuukautta niitä saa kerätä ennen kuin niitä saa alkaa käyttämään työmatkustamiseen.

Tosin ne 22 matkan lipputuotteet ovat kuulopuheita, vähän samanlaisia kuin lumimies. Ainakin jos on Matkahuollon webbisivuun uskominen, kohdassa "lipputuotteet - > työmatkaliput -> Porvoo-Helsinki". Ei siellä nimittäin ollut tarjolla mitään muuta kuin 44 matkan lippuja.

Kun ottaa huomioon, että niitä työsuhdematkalippusetelirahakkeita tosiaankin saa kokonaista kaksi kpl (kpl) per kk (kk), ja niiden arvo on 10 euroa, näitä lipukkeita saa kerätä vuoden, ja siltikään ei saa ostettua ensimmäistä matkalipputuotetta. Porvoo-Helsinki -välin työmatkalipputuote maksaa 245 euroa, 80 senttiä. Vasta kun työsuhde on kestänyt yli vuoden, työmatkalippusetelit voi muuttaa työmatkalipuiksi.

Kun ottaa huomioon, että ihan varmasti on sellaisiakin husaareita, jotka käyvät työasioilla Suuressa Pääkaupungissamme vain säännöllisen epäsäännöllisesti, heillä ei näillä tuotteilla ole mitään käyttöä. Pitääkää siis helsinkinne. En mä siellä enää muutenkaan paljoa uskalla käydä kun siellä jää alle. Ei autojen, ihmisten. Tämä näkyy allaolevasta bloggauksestani, joka heijastelee vieraantumistani:

http://perukangas.blogspot.fi/2012/11/en-ole-enaa-helsinkilainen.html

Millaiselle lipputuotteelle sitten olisi käyttöä? No sellaiselle, johon voisi ladata arvoa. Sellaisia on siellä Suuressa, Pahassa ja Pelottavassa Pääkaupungissa Joka Haluaa Nielaista Kaikki Kehyskunnat Ihan Heti ja Pian Parempiin Suihinsa. Ja joissakin näistä kehyskunnista on jo tätä rohmuamisoperaatiota odottamassa tällaisia ladattavia tuotteita. Pantakoon siis helvetin kiireen vilkkaa hösseliksi ja liityttäköön kiireen vilkkaa HSL:ään. 

Tämmöisen lipputuotteen puolesta puhuisi sekin, että sillä voisi maksella niitä kaiken maailman bussifirmoja - meinasin kirjoittaa että jormia - joita täältä sinne raukoille rajoille, Helsinkiin, suhailee. Kun ei sitä aina tiedä, osaako niiden bussikuljettajien kieltä puhua jotta niiltä voisi tarkistaa, pääseekö nyt bussimatkalipputuotteella vaiko ei. Ei, en tarkoita venäjää. Puhun bussikuskia vielä kehnommin. Näitä kokemuksiani lisää allaolevasta linkistä:

http://perukangas.blogspot.fi/2011/12/porvoon-bussi-puree-ja-lyo.html

Pitäkää siis tuotteenne jos ette parempaan innovointiin ja asiakaspalveluun pysty. Yksi kysymys vain: eikö kertalippu sitten ole lipputuote? Mikä on tuote? Miten on mahdollista, että teitin busseissanne saa matkustaa sekä tuotteilla että epätuotteilla?

Kirjoitus julkaistiin Uusimaa-lehdessä jouluaattona.

Ei kommentteja: