Olen porvoolaistunut vihreä kaupunkimetsäaktivisti, kaupunkisosiologi ja -maantieteilijä, sienestyksen, musiikin ja kirjoittamisen amatööri, jalkapallon moniharrastaja, isä, ulkoilija ja hyötyliikkuja. Olen yksin itse vastuussa blogini aineistoista ja mielipiteistä. Aineiston lainaaminen ilman lupaa kielletty.

10.11.2011

Työmatkojen gravitaatiomalli

Liikenneministeri Merja Kyllönen ehdotti, että yksityisauton käytöstä maksettavia kilometrikorvauksia voisi supistaa, mikäli vastaava matka on kuljettavissa julkisella liikenteellä. Hetikos Kokoomus älähti. Heille on pyhää saada vapaasti madella Kehä ykköstä peltipurkeissa.

Olen kirjoittanut tänne aikaisemmin (kts. http://perukangas.blogspot.com/2010/11/tyossakayntialueen-gravitaatiomalli.html), bloggauksessani 9.11.2010 "Työssäkäyntialueen gravitaatiomalli), että mielestäni työhallinnon tulee soveltaa työssäkäyntialueeseen gravitaatiomallia, jossa työssäkäyntialue on sitä lyhyempi, mitä isommalla paikalla asuu.

Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että isommalla paikkakunnalla on enemmän työmahdollisuuksia, ainakin potentiaalisesti. Sama matka Helsingistä veisi Raumalle tai Mikkeliin kuin Sodankylän, Enontekiön tai Inarin kunnan päästä päähän, ja edelleenkään työpaikkoja ei sille lappilaiselle välttämättä ole. Käytännössä kaikilla lappilaisilla on myös käytössään auto, joten he kykenevät matkustamaan pidempiä matkoja työpaikkojen perässä kuin helsinkiläiset, joista todella huomattavalla osalla ei autoa ole. Eikä tarvitsekaan olla, jos haluaa vaikka Raumalle tai Mikkeliin, koska niihin pääsee julkisilla.

Edellämainittu voisi soveltua myös työmatkakorvauksiin. Yleensä isoissa kaupungeissa on parhaiten sekä kaupungin sisäisiä linjoja, kaupungin ja ympäröivien maakuntien välisiä sukkulalinjoja että maakuntakeskuksiin vieviä kaukoliikenteen linjoja ja pitkän matkan junia.

Autoilupuolue varmaan riemastuu tästä. Että se vihreä sitipyöräilijä on taas rankaisemassa autoilijoiden subjektiivisia vapausoikeuksia itsensä liikenteelliseen toteuttamiseen ja vielä päälle lätkäisemässä byrokratiaa. Ei, en halua lisää byrokratiaa esimerkiksi perustettavan valtakunnallisen maakuntatyömatkustelusyyviraston muodossa, ja siksi asuinpaikan asukaslukuun perustuva gravitaatiomalli, jota voisi ehkä täydentää kotimaakunnan asukastiheydellä, on paras veikkaukseni liikennevirtoja ohjailevaksi, kokonaisvaltaisen yhdyskuntasuunnittelupolitiikan peruslaskukaavaksi.

Töissäkäynti on itseisarvo ja ehkä jopa inhimillinen perusoikeus, jos se on yksi mahdollisista tärkeimmistä tavoista toteuttaa itseä. Autoilu sen sijaan ei ole. Töissäkäyntiä pitää tukea, autoilua ei. Ja töissäkäyntiä tuetaan esimerkiksi seinättömällä työssäkäyntitoiminnalla, jota aikaisemmin etätyöksi kutsuttiin. Lisäksi freelance- ja pienyrittäjyysjärjestelyt soveltuvat hyvin haja-asutusalueille. Eikä olisi yhtään pöntömpää laittaa sitä samaa rahaa joukkoliikenteeseen joka menee nyt työmatka-autoilun tukemiseen. Haja-asutusalueilla ei tarvita aina niin isoja busseja, tilataksikin riittäisi. Lisäksi pitäisi tutkia keinoja tukea lainsäädännöllisesti ja verotuksellisesti kimppakyytejä.

Otsikkoa klikkaamalla pääsee ministeri Merja Kyllösen ehdotuksesta tehtyyn Verkkouutisten artikkeliin.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hienossa teoriassasi on muutamia puutteita, jotka tarvisisivat vähän pohdintaa. Koska työssäkäynti on pakollista, mutta autoilu ei, ratkaiset varmaan nämäkin käytännön asiat heti.

Miten esimerkiksi rakennusalaa voitaisiin siirtää etätyöksi? Tai edes sellaiseksi, että samaa kohdetta rakennetaan tarpeeksi kauan, että kannattaa muuttaa kohteen lähelle asumaan. Nythän tilanne on se, että kohde vaihtuu vuoden, kahden välein, eikä järkevää julkista yhteyttä useinkaan ole. Se tulee vasta sitten, kun kohde on ollut vähän aikaa valmis.

Samaten voisit miettiä, miten tuotantolaitoksissa voitaisiin siirtyä seinättömään työssäkäyntitoimintaan. Kalliit laitteistot ovat kuitenkin työnantajan tiloissa, ja niiden pitäisi toimia ympäri vuorokauden. ”Hihnatyö” etätyönä ei liene onnistunut missään?

Entä miten saataisiin tavarat siirtymään siihen lähikauppaasi ilman autoa?

Mikä olisi työttömälle järkevin tapa suorittaa työmatka, kun Lohjalaiselle osoitetaan 2-vuoro työpaikka Mäntsälästä?

Unknown kirjoitti...

Kyllä ne voi veroilmoituksessa perustella tulonhankkimisvähennyksiin oikeuttavina kuluina. Kyllösen idea poistaa autonvähennysautomaatti on kuitenkin oikeansuuntainen toimenpide jos halutaan poistaa autolla-ajamisautomaatti kaupungeissa.