Malminkartanon ala-asteella pidettiin tiistaina 30.9.2008. keskustelu- tai vuorovaikutustilaisuus uuden Honkasuon asuinalueen suunnittelusta. Honkasuolle tulee noin 1600 asukkaan kaupunkipientaloalue, joka yhdistää Helsingin ja Vantaan, luoden miltei yhtenäisen nauhamaisen asutetun vyöhykkeen Malminkartanon ja Myyrmäen väliin.
Alueen rakentamista perustellaan, kuten täydennysrakentamista usein, Malminkartanon taantuvalla asukasluvulla, jonka pelätään johtavan lähipalvelujen vähenemiseen.
Suunnitelman alkuvaiheissa moni paikallinen oli vähintäänkin epäileväinen suunnitelmaa kohtaan, koska se muuttaa osan Malminkartanon täyttömäen pohjoispuoleisesta hienosta metsästä asuinmaaksi. Suunnitelmien edetessä ja vaihtoehtojen täsmentyessä yleinen asukasmielipide on muuttunut suopeammaksi uutta asuinaluetta kohtaan, etenkin koska tilanne esitettiin asukkaille kahdesta pahasta pienempi paha –valintana.
Asuinalueen lähellä, sen eteläpuolella olevaa täyttömäkeä oltiin laajentamassa, kunnes tästä hankkeesta tehty YVA osoitti sen aiheuttavan haittoja Mätäjoen valumavesien myötä aina Isoon Huopalahteen saakka. Lisäksi täyttömäen laajentamisesta aiheutuvat työt olisivat lisänneet voimakkaasti liikennettä, melu- ja pölyhaittoja lähiseudun asukkaille. Täyttömäen laajentamisesta luopuminen tarkoitti sitä, että sen pohjoispuoleinen metsä kyettiin säästämään virkistyskäytössä, mutta samalla se mahdollisti uuden asuinalueen suunnittelun lähistölle, tai niin asia ainakin on esitetty. Tilanteessa on ollut kiristyksen makua: jollette ole valmiita hyväksymään uusia asukkaita, niin saatatte joutua hyväksymään täyttömäen laajennuksen. Nyt kun täyttömäen laajennus ei enää onneksi ole ajankohtainen, tätä valintatilannetta ei enää ole, vaan nyt päästään keskustelemaan siitä, millainen uudesta asuinalueesta oikein tulee.
Honkasuolle tulee siis niin sanottuja kaupunkipientaloja, jotka sijoitetaan viuhkaksi säästettävän keskusniityn ympärille. Lähinnä keskusniittyä olevat talot ovat yksikerroksisia ja reunimmaiset talot pääasiassa kaksikerroksisia.
Alueen liikenneratkaisun runkona tulee olemaan Naapuripellontien jatkaminen Myyrmäen puolelle Rajatorpantielle. Tie vedetään mutkalle, jottei se houkuttelisi läpiajoliikennettä läpiajamisen ilosta. Pikkukadut tulevat olemaan ns. pihakatuja, joilla on korkeintaan kahdenkymmenen kilometrin tuntinopeusrajoitus, mutta joille ei tulla rakentamaan jalkakäytäviä tai pyöräkaistoja. Vastaavia ratkaisuja on toteutettu jo ainakin Vuorenjuuressa, Talinrannassa ja Puu-Ylästössä, ja kasvavan lapsen isänä minua ainakin huolettaisi päästää esimerkiksi pyöräilemään opetteleva lapsi kadulle, edes pihasellaiselle. Mieluummin ei katua ollenkaan vaan piha.
Näkymä Naapuripellontien jatkeelta etelään, nykyisen Malminkartanon asutetun alueen suuntaan. Tästä tulee uusi alueen päätie.
Suunnilleen tähän loppuu Naapurinpellontie nykyään. Lähimmät talot ovat tien oikealla reunalla, vajaan kymmenen metrin päässä tiestä.
Polku alueen keskelle säästettävälle niitylle, jonka keskellä on pieni metsäsaareke. Sen sisällä aikanaan sijaitsi Honkasuon tilan päärakennus.
Alue tulee olemaan paljolti Myyrmäen palveluiden varassa, eikä suunnittelun alkaessa ole vielä tietoa siitä, toteutuuko vyöhykelippu, joka mahdollistaisi HKL:n hinnalla pääsyn palveluihin. Tämä pitäisi kuitenkin varmistaa etukäteen, ennen rakentamisen aloittamista. Näin tehdään esimerkiksi Ruotsissa, jossa uusilla asuinalueilla tulee olla joukkoliikenteen pysäkki 500 metrin säteellä jokaisesta asunnosta jo asuntojen valmistuessa.
Minulle oli tarjolla tilaisuudessa yllätyskin. Kehä kakkonen, johon Helsinki suostui lehmänkauppana Espoon metrosta, ei ehkä tulekaan, ja jos tulee, niin ei ainakaan 15 vuoteen. Kehä kakkosen piti siirtää tätä voimalinjaa pohjoiseen; nyt voimalinja muodostaa suunnilleen Honkasuon projektialueen etelärajan.
"Silta yli synkän veden", ojan, jonka toisella puolella on Myyrmäki. Veikkaanpa, että tulee ahkeraan käyttöön Honkasuon valmistuttua.
Minulla on monia henkilökohtaisia toiveita uuden asuinalueen suhteen. Toivon hartaasti, että Helsinki, Espoo ja Vantaa yhdistyisivät, jotta alueen liikenneyhteydet ja palvelujen saatavuus voitaisiin suunnitella järkiperäisesti. Itse alueesta toivon, että taloista tulee matalaenergiataloja, mitä mahdollisuutta aiotaankin tutkia. Toivon, että tämä tarkoittaa sitä, että taloissa ei ole asuntokohtaisia saunoja - vaikka sauna on suomalaisille kuinka pyhä - ja että niihin sovelletaan keskimääräistä alempaa parkkipaikkanormia ja niihin tulee paljon pyörätelineitä. Toivon myös, että Honkasuon itäistä reunaa ei kuivata asuinalueen tieltä. Toivon myös, että kaikista asunnoista tulee esteettömiä. Toivoisin myös, että townhouse ei tule tarkoittamaan pihakatuja.
Metsää menee tästäkin. Näkymä Naapurinpellontien jatkeelta itään.
Näkymä samasta kohdasta länteen päin, laajemmalle puoliskolle Malminkartanon komeaa metsää. Tästä kohdasta jumppatelineille on viitisenkymmentä metriä. Metsä uhkasi jäädä täyttömäen laajennuksen alle, mutta paikallisella aktivismilla, jota paljolti vetivät Malminkartanon asukasyhdistys ja Kumppanuustalo Horisontin Jaana Löppönen, suurin osa metsästä sentään säilyy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti