Mikä on vasemmistolaisen ja karhun ero?

Kun karhu nukkuu talvella, vasemmisto nukkuu kesällä. Ainakin sillä on kesäloma venähtänyt pitkäksi siitä päätellen, että kun kesälomalla oikeisto on esitellyt oikeita karvojaan oikein urakalla, vasemmisto on näemmä katsonut hallitussovun säilyttämisen tärkeämmäksi kuin hyvinvointivaltion puolustamisen.

Viime aikoina työnantajat, ammattiyhdistysliike, elinkeinoelämä ja Kokoomus ovat ottaneet yhteistuumin asiakseen pohjoismaisen tasa-arvoon perustuvan hyvinvointivaltion romuttamisen: OAJ on esittänyt sosiaaliturvasta koulutusperusteista (mikä ei takaa mitään, päinvastoin tässä vain sysätään nuoria joko kuoppaan tai heitteille), Paula Risikko sosiaaliturvasta vastikeperusteista (kun työtä ei ole eikä siitä makseta tai sen vastaanottamisesta menettää tuet) ja Kokoomusnuoret terveyskeskuspäivystyksestä maksullista (se on jo sitä).

Viime eduskuntavaaleissa asetin toivoni siihen, että kun alkoi uhkaavasti näyttämään, että Suomeen olisi tulossa uudenlainen kolmepuoluejärjestelmä, että Demarit edes puolustaisivat hallituksessa ihmistä järjestelmää vastaan. Mutta ei. Ei ihme, että heillä menee niin huonosti, kun heidän tehtävänsä hallituksessa näyttää rajoittuvankin kokoomuspolitiikan naamioimiseen ihmiskasvoiseksi.

Entä sitten vasemmisto, siis oikea vasemmisto? Missä se on? Eikö hyvinvointivaltio enää ole puolustamisen arvoinen? Entä tasa-arvo? Vaikeneminen on myöntymisen merkki, ellei Vasemmisto toisin todista. Herätys siis!