Olen porvoolaistunut vihreä kaupunkimetsäaktivisti, kaupunkisosiologi ja -maantieteilijä, sienestyksen, musiikin ja kirjoittamisen amatööri, jalkapallon moniharrastaja, isä, ulkoilija ja hyötyliikkuja. Olen yksin itse vastuussa blogini aineistoista ja mielipiteistä. Aineiston lainaaminen ilman lupaa kielletty.

22.9.2012

Joitakin huomautuksia Vihreään politiikkaan

Osmo Soininvaara tuoreessa teoksessaan Vihreä politiikka tekee läpivalaisua vihreiden tabuille. Tämä on aina ollut Oden vahvuus: hän on tavallaan suurempi kuin puolueensa siinä mielessä, että Soininvaaraa arvostaa itsenäisenä ajattelijana moni sellainenkin, joka ei muuten Vihreitä kannata. Odella onkin varaa olla asioista mitä mieltä hän haluaa. Seuraavassa käyn läpi muutamia Oden kirjassaan mainitsemia myyttejä, Vihreisiin liittyviä kliseitä ja väittämiä sekä tabuja.

Taistolaisuuden myytti: ei se mies ollut harhoissaan yksin, joka miltei ui liiveihini Maununnevan K-marketilla 4 vuotta sitten kun väitti että minä ja muut stallarit olemme myyneet Suomea itänaapurille jo 40 vuoden ajan. No, en muistanut tälle miehelle muistuttaa, että vihreys vaatii itänaapurissamme kyllä todellista sissiluonnetta...

Vihreiden juuret ovat kuitenkin enemmänkin liberaaleissa kuin taistolaisissa. Toiseksikin, taistolaiset ovat nyt 60-70 -vuotiaita, kun taas Vihreiden kannattajien ja aktiivien enemmistö on 20-40-vuotiaita. Satu Hassi on ainoa merkittävä ja tunnettu 70-luvun vasemmistolaisessa opiskelijaliikkeessä toiminut Vihreä. Jotkut merkittävät vanhemman polven vihreät - etunenässä Paavo Nikula - on jopa toiminut Liberaalisessa kansanpuolueessa.

Vihreitä sanotaan joskus Kokoomuksen puisto-osastoksi, ainakin vasemmiston suusta. Tämä johtunee siitä, että jokainen vihreä kunnallispolitiikko ei ainakaan Helsingissä ole ollut valmiita tekohengittämään kaikkia kannattamattomia terveysasemia tai maakuntien elinkelvottomia kyläkouluja. Tosin Helsingissähän hallitsee tunnetusti kokdem, ainakin kaupunkisuunnittelussa, jossa demarit ovat Kokoomuksen AY-siipi.

Ode väittää, että päinvastoin Vihreät eivät ole Kokoomuksen vaan demareiden puisto-osasto! Vain huonot välit demareihin ja vasemmiston lamaannus saavat Vihreät tekemään yhteistyötä Kokoomuksen kanssa, pakon sanelemina. Demareiden ongelmana on sitoa sosiaalietuudet vakinaisiin työsuhteisiin, joita taas Vihreiden kannattajat eivät ole kuulleet huhupuheenkaan tasolla.

Ydinvoiman vastustamisen dogmaattisuus: ydinvoimaan ruumillistui 70-luvulla teknologinen edistysusko ja jatkuvan kasvun ideologia. Ydinvoimaa vastustetaan millä tahansa argumentilla, se suunnilleen aiheuttaa keskenmenoja ja lukutaidottomuutta. Kun Vihreillä parhaan argumentin periaate on kunniassa, soisi, että tämä pätisi myös ydinvoimaan. Silloin kun pahaa vastustetaan huonoilla argumenteilla, kaksi negaatiota tapaa kumota toisensa. Ydinvoima on Vihreille Damokleen miekka: jos ollaan mukana hallituksessa, joka rakentaa lisää ydinvoimaa, ollaan pettureita, ja jos erotaan tällaisesta hallituksesta, ollaan pelkureita. Siksi teenkin selväksi: olen Vihreissä mukana ydinvoimaneutraaleista syistä.

Vihreät ovat luontoa suojelevia partaradikaaleja: on totta, että suomalaisen Vihreän liikkeen alkuaikojen kasvoihin kuuluvat Erkki Pulliainen ja Pentti Linkola, mutta niin myös insinöörejä ja Helsinki-aktivisteja, joista monien päätavoitteet liittyivät kaupunkirakenteen tiivistämiseen ja kevyen liikenteen etujen ajamiseen.

Ongelmallinen suhde uskontoihin: suvaitsevaisuus suhteessa muihin uskontoihin ja kulttuureihin, mutta traumaattinen suhde omaan kulttuuriperintöön. Politiikkaa tehdään ikäänkuin se olisi antropologiaa, tuttu onkin vierasta. Antropologian lisäksi ei olisi haittaa jos (kunnallis)poliitikko tuntisi myös taloustiedettä, psykologiaa, maantiedettä ja uskontotiedettä.

Miten ylös? Vihreiden on kannatuspohjaa on laajennettava. Jos esimerkiksi akateemisesti koulutetuista helsinkiläisnaisista kannattaa Vihreitä 50%, tällöin tulisi ratkaista se ongelma, että jäsendemokratiassa tapaa usein käydä siten, että enemmistö valitsee itsensä näköisiä johtajia. Vihreissä toimivien pitäisi siis jotenkin jäsendemokratiassaan kyetä näkemään peilinsä ulkopuolelle, ja valita puolueen keulakuviksi hahmoja, jotka tarjoaisivat samastumiskohteita myös muille kuin itselle.

Oden kirjan voi tilata allaolevasta linkistä. Minulle se tuli tilausta seuraavana päivänä kotiin. Suosittelen!
http://verkkokauppa.teos.fi/epages/Teos.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Teos/Products/9789518514612



4 kommenttia:

Kumitonttu kirjoitti...

Vihreiden juuret ovat kuitenkin enemmänkin liberaaleissa kuin taistolaisissa.

Nikulat ja pulliaiset olivat liberaaleja, mutta puolueen nykyiset aktiivit eivät enää edusta liberaaleja arvoja.

Kun Neukkula kaatui, Suomen kommunistit hajaantuivat Vasemmistoliittoon ja Vihreisiin. Siitä tuo legenda Vihreistä stallareista.

Ode väittää, että päinvastoin Vihreät eivät ole Kokoomuksen vaan demareiden puisto-osasto!

Soininvaara kirjoittikin pari vuotta sitten, että demarien alamäen myötä Vihreiden on valmistauduttava ottamaan vastuuta vasemmiston johtavana ryhmänä. Vaalikonevastausten perusteella Vihreät ovat demareiden ja kommarien välissä.

ydinvoimaan ruumillistui 70-luvulla teknologinen edistysusko ja jatkuvan kasvun ideologia.

Kylmän sodan aikana ilmassa leijui ydinsodan pelko. Rauhanliike ja ympäristöliike löivät hynttyyt yhteen ja keksivät alkaa vastustaa ydinvoimaa, johon ruumiillistui ydinsodan pelko. Kun rauhanliike ei voinut osoittaa mieltään Neukkulan ydinkärkiä vastaan, ydinvoima oli sopivan neutraali protestoinnin kohde.

Ongelmallinen suhde uskontoihin

Uskovaiset eivät missään suhtaudu suopeasti toisiin uskontoihin. Tyypillinen vihreä on korkeakoulutettu kaupunkilaisnainen, joka vierastaa kristinuskoa. Sen sijaan hän on valinnut vihreän ideologian, joka on panteistinen new age -uskonto, ja kuten todettua, uskovaiset vierastavat toisia uskontoja. Islamia Vihreys sietää paremmin, koska niillä on samoja elementtejä länsimaisen elämäntavan vastustamisessa.

Michael Perukangas kirjoitti...

Itse asiassa tyypillinen vihreä ei ole korkeakoulutettu kaupunkilaisnainen, joka vierastaa kristinuskoa, sillä tietämäni naiset suhtautuvat kaikkiin katsomuksiin, mukaanlukien kristinusko, säännönmukaisesti sovinnollisemmin ja suvaitsevammin kuin miehet. Kristinusko on miehille vaikeampi sulattaa kuin naisille, tosin tämä pätee vain pieneen osaan (vihreistä) miehistä.

Jos tarkoitat länsimaisella elämäntavalla kulutuskeskeisyyttä, silloin sille sietääkin löytää vaihtoehtoja. Muuten ei ole kohta mitään elämänmuotoja, sen jälkeen kun minusta ja sinusta aika jättää.

Ei ole mitään yhtä vihreyttä. Joillekin vihreydessä on keskeistä sen suvaitsevaisuus erilaisuutta kohtaan, toisille luonnonsuojelu, kolmannelle yhteisöllisen ja kestävän elämäntavan korostaminen. Jos näistä onnistut leikkaamaan yhtenäisen uskontunnustuksen, niin oletpa aika taitava. Ehkä sinut voisi palkata Vihreiden ideologiksi?

Kumitonttu kirjoitti...

Michael, on selvää ettei JOKAINEN vihreä ole samanlainen. Kun katsotaan isoja populaatioita, sieltä kuitenkin voi havaita tiettyjä suuntaviivoja. Kaikki edellä mainitsemani ovat näistä suuntaviivoista tehtyjä kärjistyksiä, stereotypioita.

Ei ole mitään yhtä vihreyttä. Joillekin vihreydessä on keskeistä sen suvaitsevaisuus erilaisuutta kohtaan, toisille luonnonsuojelu, kolmannelle yhteisöllisen ja kestävän elämäntavan korostaminen.

Ei ole olemassa yhtä kristinuskoakaan - on katolisia, protestantteja, armenialaisia ja ties mitä suuntauksia. Silti kaikilla ryhmillä on tiettyjä keskinäisiä yhtäläisyyksiä. Vihreissä ne keskinäiset yhtäläisyydet näkyvät mm. noissa mainitsemissani ominaisuuksissa.

Kyllä minä ymmärrän, että jos joku ei ole perehtynyt oman ideologiansa menneisyyteen, niin ei välttämättä huomaa omassa toiminnassaan tiettyjä piirteitä. Ihan samalla tavalla kuin muslimille Muhammed on totta, mutta jollekin historiaan perehtyneelle asia ei ole ollenkaan selvä. Muslimit eivät tätä tiedä koska heidän kulttuurissaan uskontoa ei saa tutkia poikkitieteellisesti. Vihreissä on samanlaista ehdottomuutta, jolla se yrittää kieltää oman uskomusjärjestelmänsä moraaliset ongelmat.

Michael Perukangas kirjoitti...

On metkaa, miten systemaattisesti kiistät samankaltaisuudet kristittyjen eri suuntausten välillä, mutta kuitenkin olet valmis niputtamaan kaikki muslimit yhdeksi ja samaksi joukkioksi. Näinhän se kai on havainto-opillisestikin ihan selvää: pienetkin erot itselle tutussa kyllä havaitaan - minä kuulen eri orkestereiden ominaisklangit äänilevyistä - mutta sitten vieraita asioita pitää katsoa kiikarilla eikä siltikään löydä näistä mitään eroja.