Alan "Curbs" Curbishley. Kuvalähde/Source: www.skysports.com
West Hamin managerina keväästä 2007 alkaen toiminut Alan Curbishley eroaa. Entiselle pelaajalle ja joukkuetta kannattavalle Curbsille puolustajien Anton Ferdinand ja George McCartney - molemmat joukkueen vakiokalustoja ja "Linda" joukkueen ainoa vasen pakki - myyminen siirtoikkunan viimeisinä päivinä. Curbishleyn omien sanojen mukaan hänen sopimuksessaan oltiin määritelty, että valmentajalla on aina päävastuu ja viimeinen sana siitä, kuka hänen joukkuessaan pelaa ja keistä tämä valinta voidaan tehdä, eli pelaajakaupoista. Itseään arvostava henkilö haluaa tunteen siitä, että hän voi omilla toimillaan vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa.
Tapaus osoittaa taas sen, kenellä on valta jalkapallossa. Ei, valta ei ole pelaajilla jotka ovat kauppatavaraa tai erittäin hyvin palkattuja orjia. Ei, valta ei ole myöskään valmentajilla, joiden asema on verrattavissa kvartaalitaloudessa tulosvastuullisiin projektipäälliköihin. Valta on kapitalisteilla! Long live the Irons, down with Duxbury!
Jalkapallovalmentajat ovat pätkätyöläisiä, joskin aika hyvin palkattuja sellaisia. Kuten pätkätyöläisillä yleensäkään, se, että teet työsi hyvin, ei takaa jatkopestiä; samaten vaikutusmahdollisuudet omaan työnkuvaan ja organisaatioon ovat niin sun näin, koska pätkätyöläinen tuntee aina itsensä ikään kuin Marsiin heitetyksi.
Curbishleyn tason jalkapallovalmentajilla ei ole ainakaan taloudellista hätää kun he jäävät työttömiksi. Tavallisen pätkätyöläisen - julkishallinnon vuorotteluvapaasijaisen, EU-tai RAY -projektityöläisen, määräaikaisen opettajan tai sairaanhoitajan - tilanne on kehnompi. Ammattiliitot sulkevat silmänsä pätkätyöläisiltä. Miksi? Ehkä heidän heikon ammatti-identifikaationsa ja ajoittaisten työttömyysjaksojen aikana alentuneen jäsenmaksukykynsä takia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti