Olin torstaina 11.9. Kuntatalolla ympäristötekniikan messuilla ja samassa yhteydessä pidetyssä puolueiden ilmastopaneelissa, johon ympäristöministeri Paula Lehtomäki lausui preludit. Puolueita edustivat Christina Gestrin (RKP), Rakel Hiltunen (SDP), Ville Niinistö, Petteri Orpo (Kok.), Kimmo Tiilikainen (Kesk.) ja Pentti Tiusanen (Vas.). Paikalla oli noin kaksisataapäinen joukko kuntapäättäjiä ja kunnallisvirkamiehiä Suomea ympäriinsä.
Lehtomäki muistutti, että asumisen ja liikenteen vaateet tulee ottaa huomioon suunniteltaessa sitä, miten tavoiteltuihin päästövähennyksiin päästään, vaikka tulisi puhua ennemminkin ilmaston liikenteelle ja asumiselle asettamista vaateista. Lehtomäki korosti myös haja-asutusalueiden jätevesien puhdistamisen merkitystä, todeten, että valtiovallan intresseissä on auttaa asiassa.
Keskustan hellimiin jätteenpolttolaitoksiin Rakel Hiltunen totesi, etteivät ne sovellu pääkaupunkiseudulle. Esimerkiksi Hanasaaren hiilivoimala tuottaa nyt 21% Helsingin energiankulutuksesta, ja Hiltusen mukaan sen muuttaminen jätteenpolttolaitokseksi maksaisi noin 300 milj. €. Pellettien tarpeen tyydyttäminen merkitsisi jatkuvaa rekkaliikennettä jopa noin 250 kilometrin päästä, ja niiden varastointiin ei meillä ole oikein tilaa. II-ydinvoimalaa hän piti jo ikään kuin päätettynä asiana. Hiltunen puhui Loviisa Hiltunen väitti, että ruuhkamaksuilla (joiden tiukemmasta versiosta eli tietulleista hän puhui) on Helsingin valtuustossa enemmistön kannatus äänin 51-34, siis hypoteettisessä tilanteessa nykyisellä kokoonpanolla.
Orpo ja Tiilikainen totesivat Nicholas Sternin hengessä, että taloutta ja ympäristöä on tarkasteltava käsi kädessä, ja että paras motivaattori tehdä ilmasto- ja ympäristömyönteisiä valintoja on tehdä siitä taloudellisesti kannattavaa. Orvon suusta oli yllättävää kuulla, että pääkaupunkiseutu kilpailee asukkaista, sillä kokoomuslaiselle sen luulisi olevan itsestäänselvää. Mutta vielä yllättävämpi positiivinen sammakko Orvolta lipsahti hänen todetessaan että yksityisautoilu on yksi pahimpia saastuttajiamme. Jos tämä näkemys yleistyy laajemminkin Kokoomuksen keskuudessa, viimeinenkin este ruuhkamaksujen tieltä poistuu.
Pentti Tiusanen korosti kirurgina kuntien päätöksien ennaltaehkäisevyyttä ja terveysvaikutuksia, todeten, että noin 85% kasvaimista on ympäristöperäisiä. Tiusanen valitteli epäekologista kaavoitusta, jossa kunnat taistelevat hyvistä veronmaksajista, rakentaen kultahammasrannikoita, joiden asukkaat käyttävät autoja. Tiusanen kehotti kuntia hankintojensa elinkaariajatteluun, mihin Niinistö lisäsi, että elinkaariajattelu olisi kokonaistaloudellista, kun hankintapäätökset tavataan tehdä kertalaskelmana.
Esitin panelisteille seuraavan kysymyksen:
"Kun pääministeri Vanhanen on nyt päivittänyt keskustalaisen hajakeskittävän aluepolitiikan keskihajautetuksi rypälepommimetropolimalliksi, jossa satelliteista sukkuloidaan keskuksiin töiden ja opiskelun perässä ja keskuksista reuna-alueilla viheralueiden perässä, ja nyt valitettavan usein Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen vedoten kaavoitetaan viheralueille vastoin Tahko Pihkalan näkemystä, jonka mukaan parasta kansanterveystyötä olisi päästä harrastamaan arkiliikuntaa omalta kotiovelta, niin pitäisikö yhdyskuntasuunnittelulle tehdä ilmasto- ja terveysvaikutusten arviointi?"
Rakel Hiltusen mielestä Sipoon alueliitos mahdollistaisi tiiviin kaavoituksen metroradan varteen, ja hän muistutti demareiden aloitteesta voida ottaa kaupunkipyörät liikennevälineisiin matkakortilla. Christina Gestrin tiivistäisi jo rakennettuja aluita, mutta pitäisi alueiden välissä olevista viheralueista - myös pelloista kiinni, joita voitaisiin käyttää nykyistä monipuolisemmin. Ville Niinistö muistutti kuulijoita alkuperäisestä helminauhamallista, jossa rakennetaan raiteiden varteen siten, että asutus on tiiveintä ja korkeinta lähinnä rataa, madaltuen kohti laitoja. Petteri Orpo piti tärkeänä kuntien kaavoitusyhteistyötä ja joukkoliikenteen käyttöosuuden nostamista. Kimmo Tiilikainen tarjosi haja-asutusalueille biokaasuautoja, polemisoiden sitä, tuleeko niille kaavoittaminen kriminalisoitavaksi? Pentti Tiusanen taas halusi säilyttää kaavoitusmonopolin kunnilla, nostaa maakunta- ja seutukaavojen merkitystä ja lisätä vanhojen rakennuksien energiatehokkuutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti