Deadline-siirrot

Jalkapallon kesän huomenna sulkeutuvan siirtoikkunan deadline-siirtoja seurataan täällä!

Jordan Rhodes: Huddersfield - Blackburn
Jay Spearing: Liverpool - Bolton (laina)
Maya Yoshida: VW Venlo - Southampton
Ahmed Elmohamady: Sunderland - Hull (laina)
Angel Lopez (vapaa) - Real Betis
Pablo Hernandez: Valencia - Swansea
Christian Stuani. Reggina - Espanyol
Michael Rensing (vapaa) - Bayer Leverkusen
Andy Carroll: Liverpool - West Ham (laina)
Esteban Granero: Real Madrid - QPR
Nigel Jong: Manchester City - AC Milan
Bruno Uvini: Sao Paolo - Napoli
Kieran Richardson: Sunderland - Fulham
Scott Sinclair: Swansea - Manchester City
Maicon: Inter Milan - Manchester City
Giovani dos Santos: Tottenham - Mallorca
Jay Bothroyd: QPR - Sheffield Wednesday (laina)
Danny Rose: Tottenham -Sunderland (laina)
Ibrahim Afellay: Barcelona - Schalke
Rafael van der Vaart: Tottenham - HSV
Dimitar Berbatov: Manchester United - Fulham
Bryan Oviedo: FC Copenhagen - Everton
Roque Santa Cruz: Manchester City - Malaga
Ryan Babel: Hoffenheim - Ajax
Javier Saviola: Benfica - Malaga
Niklas Bendtner: Arsenal (lainassa Sunderlandissa) - Juventus (laina)
Giandomenico Mesto:Genoa - Napoli
Rodri: Spartak Moscow - Rayo Vallecano
Charlie Adam: Liverpool - Stoke
Park Cho-Young: Arsenal - Celta Vigo (laina)
Sam Magri: Portsmouth - QPR
Thorgan Hazard: Chelsea - Zuite Waregem (laina)
Alberto Gilardino: Genoa - Bologna (laina)
Gaston Ramirez: Bologna - Southampton
Dedryck Boyata: Manchester City - Twente (laina)
Efe Ambrose: FC Ashdod - Glasgow Celtic
Grzegorz Sandomierski: Genk - Blackburn
LucaToni: Al Nasr - Fiorentina
Marco Borriello: AS Roma - Genoa
Hugo Lloris: Olympique Lyonnais - Tottenham
Ashley Westwood: Crewe - Aston Villa
Clint Dempsey: Fulham- Tottenham
Matija Nastasic: Fiorentina - Manchester City
Stefan Savic: Man City - Fiorentina
Gael Kakuta: Chelsea - Vitesse Arnhem (laina)
Goran Popov: Dynamo Kiev - West Bromwich (laina)
Stephen Dobbie: Swansea - Brighton
Joey Barton: QPR - Marseille (laina)
Christian Benteke: Genk - Aston Villa
Stephen Zonzi: Blackburn- Stoke
Javi Garcia: Benfica -Manchester City
Stephane Mbia: Marseille - QPR
Ashkan Dejagah: Wolfsburg - Fulham
Carlos Bocanegra: Glasgow Celtic- Racing Santander
Michael Essien: Chelsea - Real Madrid (laina)
Lubos Kamenar: Nantes - Glasgow Celtic
Harry Kane: Tottenham - Norwich
Vadis Odjidja-Ofoe: Club Brügge - Everton (laina)
Maurice Edu: Glasgow Rangers - Stoke
Miku: Getafe - Glasgow Celtic (laina)
Graziano Pelle: Parma- Feyenoord (laina)
Wesley Verhoek: Twente - Feyenoord
Jerson Cabral: Feyenoord - Twente
Toni Kolehmainen: TPS - Hönefoss
Nicky Maynard: West Ham - Cardiff
Yossi Benayoun: Chelsea (lainassa Arsenalissa) - West Ham (laina)

Uusimaan vaalikonevastaukseni

Suora linkki Uusimaan vaalikonevastauksiini löytyy alta:
http://player.myzef.com/lehtiyhtyma/ajax/comparison.php?nid=3069 

Myös tästä voi lukea vaalikonevastaukseni:

1. Vanhempien pitää maksaa lastensa päivähoidosta nykyistä enemmän

Päivähoitomaksu pitäisi porrastaa tulojen mukaan, koska myös pienituloisilla on oikeus työntekoon. Yksi mahdollisuus tähän porrastukseen on helpottaa yksityisten palveluntarjoajien tuloa markkinoille, vaikkakin osa näistä keinoista onkin lainsäädännöllisinä valtuuston vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella.

2. Kaupungin on satsattava vanhusten hoitoon lisää rahaa vaikka veroja korottamalla 

Veroilla kustannetaan peruspalvelut, ja veroja voi korottaa jos peruspalveluita ei pystytä kustantamaan.

3. Maahanmuuttajien saamien sosiaalitukien ehdoksi on asetettava pakollinen suomen/ruotsin kielen opiskelu.

Ei. Tämä syrjäyttäisi erityisesti maahanmuuttajanaiset, jotka ovat maahanmuuttajamiehiä enemmän kotona. Kielenopiskelumahdollisuuksia tulee lisätä, ei vain kielikursseilla vaan myös tarjoamalla paikkoja yhteisille kokoontumisille ja tilaisuuksille kantaväestön kanssa. Leikkipuistot ovat yksi tällainen matalan kynnyksen areena, joka soveltuu erityisesti  maahanmuuttajanaisten aktivointiin. Pakko ei tässä auta mitään.

4. Olen valmis ottamaan päihdehuollon kuntoutusyksikön lähinaapurustooni

Olen asunut päihdehuollon kuntoutusyksikön naapurustossa, enkä tiedä tästä koskaan olleen mitään häiriötä ympäristölleen, samoin kuin en tiedä mistään muustakaan vastaavasta yksiköstä olleen mitään haittaa ympäristölleen. Mutta ei tästä ole kyse. Emme voi valita naapureitamme muutenkaan, eikä ole perusteita kohdella päihdeongelmiin joutuneita lähimmäisiämme sen huonommin kuin muitakaan ihmisiä.

5. Työttömältä on voitava ottaa pois toimeentulotuet, mikäli hän kieltäytyy yhteiskunnan tarjoamasta työ- tai koulutuspaikasta

Työttömien ja työpaikkojen yhteensopimattomuus on suurempi ongelma kuin työnpakoilu. Toimeentulotuen poistaminen lisäisi rikollisuutta. Tämä koko kysymyksenasettelu tosin olisi aivan turha, jos saataisiin kannustava perustulo vahvalla progressiolla ja negatiivisella tuloverolla. Tässä mallissa jokainen ansaittu euro kannattaisi, tosin tässä kyse on laajemmasta järjestelmän rukkaamisesta, joka ei ole valtuuston asia.

6. Kaupungin on rahapulasta huolimatta lisättävä rahaa joukkoliikenteen tukemiseen, jotta kaupunkilaisten liikkuminen niin Porvoon sisällä kuin kaupungin ulkopuolellekin helpottuu.

Ei tietenkään ole realistista ajatella samaa, kaupunkitasoista joukkoliikennettä kaikkialle. Suomessa asuinpaikan valinta on vapaa, eikä autottoman kannata muuttaa haja-asutusalueille. Kuitenkin sekä Porvoon sisäistä liikennettä (esimerkiksi puolentoista tunnin vaihto-oikeudella) ja sukkulointiliikennettä tulee parantaa. Haja-asutusalueille voisi ajatella kutsupohjaista tilataksiliikennöintiä ja kimppakyytien suosimista verotuksellisesti, mikä tosin sekään ei kuulu valtuuston keinovalikoimaan, vaan on lainsäädännöllinen työkalu. Lisäksi polkupyörää tulisi voida kuljettaa joukkoliikenteessä ilmaiseksi.

7. Opettajia saa lomauttaa tai irtisanoa, jos kunnan säästötavoitteet sitä vaativat

Miksi juuri opettajista halutaan tehdä syntipukkeja kunnan heikkoon taloudelliseen tilanteeseen, ajamalla heidät kunnan ainoana ammattiryhmänä kesäisin toimeentulotukiluukulle? Opettajia ei pidä syyllistää pitkähköistä kesälomistaan, joiden aikana he sitä paitsi valmistelevat seuraavan lukuvuoden opetusta; lisäksi opettajan työhön kuuluu paljon sellaista kotityötä, josta he eivät saa palkkaa koska opettajilla ei ole oikeutta kokonaistyöaikaan. Opettajien entistäkin kehnompi kohtelu ei voi parantaa heidän työssäjaksamistaan, jolloin myös opetuksen laatu huonontuu.

8. Kaupungin pitää tuottaa terveyspalvelut itse, eikä ostaa niitä yksityisiltä yrityksiltä

Kunnalla on lain mukaan väestövastuu alueensa peruspalvelujen järjestämisestä. Yrityksillä ei tätä voi olla. Kuitenkin palvelujen ainakin osittaista ostamista yksityisiltä tuottajilta voi harkita, jos nämä kykenevät tuottamaan palvelut laadukkaammin ja/tai edullisemmin. Kunnan peruspalveluissa on mahdollista  ajatella osittaista tilaaja-tuottaja-mallia, jossa kunta ostaa ja myös valvoo palvelun laatua. Ostopalvelujen suurimpina vaaroina ovat palvelujen epätasa-arvoistuminen sekä kokonaiskustannusten nouseminen.

9. Kuntatyöntekijöitä on voitava irtisanoa kuten yksityisissä yrityksissä

Kunnallisena päättäjänä en voi ottaa kantaa siihen, miten yksityisissä yrityksissä irtisanotaan. Kunnan työt - kuten opettaminen tai hoitaminen - eivät lopu, vaikka kunnalla menisi kehnommin. Kunta ei ole teollinen tuotantoyksikkö.Irtisanominen ei saisi tarkoittaa peruspalveluista karsimista, tosin, julkisella sektorilla ei saisi olla mahdollista, että työntekijä voi käyttäytyä töissä kuin pellossa, ilman reaalista pelkoa irtisanomisesta.

10. Johtaville kuntapoliitikoille on maksettava kuukausipalkkaa, jotta he voivat paneutua nykyistä paremmin päätösten valmisteluun

Perustelu ei päde, jollei samalla säädetä laissa kaksoismandaattien lopettamisesta (jolloin esimerkiksi kansanedustajuus merkitsisi eroa valtuustosta).

11. Porvoon pitää pyrkiä kuntaliitoksiin naapureiden kanssa.

Aloitteellinen pyrkiminen on eri asia kuin suostuminen. Jos kuntaliitoksiin halutaan aktiivisesti pyrkiä, tällöin Porvoossa tulee miettiä sitä, mitä tällä ajatellaan säästettävän ja miten tämä vaikuttaa peruspalveluihin. On helppo populistisesti vaatia henkilöstösäästöjä, mutta onko Porvoossa sitten runsaasti "ilmaa", turhaa kunnan henkilöstöä, muuta kuin peruspalveluiden työntekijöitä, joka ei suoraan tuottaisi kunnallisia palveluita omalla työpanoksellaan? Suurempi kunta voi tarkoittaa, että entistä useampi entinen haja-asutusalueiden ja tuleva reuna-alueen asukki on oikeutettu johonkin palveluun, siis saatavuus paranee mutta saavutettavuus voi monessa tapauksessa heikentyä.

Joka tapauksessa uskon kuntien vähenevän, ja nykyisiä kuntarajoja tulee tarkastella luovasti. Kuntia voi yhdistellä myös siten, että yksi osa nykyisestä kunnasta liittyy yhteen ja toinen osa toiseen kuntaan. Kuntien tehtävä ei ole identiteettityö; sen sijaan vaikutusmahdollisuuksia kaupunginosissa ja/tai kylissä tulee vahvistaa kylätoimikunnilla tai kaupunginosavaltuustoilla ja/tai paikallisagendaryhmillä, joille annetaan tehtäväksi esimerkiksi paikallisen ympäristön vaaliminen tai paikallisten palveluiden kohdentaminen ja sijoittelu.

12. Porvoon veroprosentti pitää pystyä painamaan alle maan keskiarvon.

Veroilla kustannetaan peruspalvelut, jotka ovat kunnan vetovoimatekijä. Jos ne eivät toimi, ne ovat poistyöntävä tekijä.

13. Kaupungin pitää tavoitella uusia teollisuustyöpaikkoja melu- ja ympäristöhaittojen uhallakin.

Teollisuuden työvoiman osuus on pienentynyt jo 70-luvulta alkaen. Kaupungin tulee tavoitella ennen kaikkea uusia palvelualan työpaikkoja ja osaamisyrittäjyyttä. Nyt Porvoossa ei ole työpaikkoja yliopistollisesti koulutetuille, lukuunottamatta opettajia ja lääkäreitä.

14. Porvoon on kaavoitettava keskustan läheisyydestä tontti täysimittaisille hypermarketeille.

Citymarket ja S-market ovat useimpiin ostostarpeisiin riittäviä. Suurempi ongelma on erikoisliikkeiden hajaantuminen Kuninkaanporttiin ja Itäkeskukseen. Hypermarketin sijoittaminen kaupungin keskustaan lisää liikennettä kaupungin keskustassa.

15. Kaupungin hallinnossa on liikaa päälliköitä.

Kaupungin hallinto on liian sektoroitunutta, joten siinä mielessä kyllä. Esimerkiksi nuorten yhteiskuntatakuu ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto edellyttävät sektorirajat ylittävää palveluiden suunnittelua. Sektorirajojen ylittäminen on tietenkin helpointa silloin kun niitä ei ole!

16. Saaristotie pitää rakentaa vaikka Porvoon kaupungin omana hankkeena.

Saaristotie pirstoo Porvoon laajimman yhtenäisen liikuntakäyttöön soveltuvan virkistysalueen - Humla-Virvik-Holkenin, jolloin hiihtäjät ja juoksijat ajavat autoillaan kauemmas ja liikenne lisääntyy. Saaristotietä ei tarvita eikä pidä rakentaa.

17. Lentokenttä ei ole uhka vaan mahdollisuus.

Riippuu siitä, kuinka lähelle asutusta tai arvokkaita luontokohteita se tulee ja millaisesta lentokentästä on kysymys. Lentokenttä voi kuitenkin tuoda jonkin verran työpaikkoja; lisäksi se saattaa olla vetovoimatekijä logistiikka-alalle ja kaupalle. Harrastuslentokentän tarve on kyseenalainen, sillä harrastuslentämisen tarve on kyseenalainen. En toivota tervetulleeksi saastuttavia harrastuksia.

18. Porvoon koulujen ja päiväkotien pitäisi olla kaksikielisiä.

Kaksikielisyys ei ole uhka, vaan mahdollisuus. Todella kaksikielisessä kaupungissa ihmiset voivat olla kaksikielisiä, samaten hallinto. Kielikylpymahdollisuuksia tulee voimakkaasti lisätä.

19. Taidetehtaan yhteyteen pitäisi rakentaa hotelli.

Taidetehdas on Porvoolle upea mahdollisuus, ja Porvoossa on häpeällisen vähän majoituspaikkoja, ottaen huomioon kaupungin matkailumaineen. Itärannalta ei taida löytyä paikkaa hotellille, joten sijainti Taidetehtaan kupeessa olisi looginen; lisäksi hotelli, tyylikkäästi toteutettuna, lisäisi länsirannan kaupunkimaisuutta. Nykyisellään länsirannan kaupunkikuva on sekava ja pöheikköinen. Muistutettakoon kuitenkin, että edelleenkin suurin osa kaupunkilaisista tulee tänne katsomaan Vanhaa kaupunkia, Taidetehtaan erinomaisesta ravintolasta, näyttävästä elokuvateatterista, taidenäyttelyistä ja ajoittaisista konserteista huolimatta. Turisti-info onkin saatava takaisin Vanhaan kaupunkiin, tai sitten perustettava toinen.

20. Porvoon pitäisi alentaa pysäköintimaksujaan.

Pysäköinti on muiden autoiluun liittyvien kustannusten rinnalla marginaalinen kulu. Autot vievät paljon kallista kaupunkimaata, jonka voisi käyttää hyödyllisemminkin kuin pysäköintialueiksi, vaikka tietenkin ihmisten on päästävä asioimaan ja liikkumaan. Tämä tarve korostuu maakunnan keskuksessa, jonne tullaan ympäristökunnista harrastamaan, opiskelemaan ja ostoksille, kun taas täältä suunnataan töihin ennen kaikkea Helsinkiin. Porvoossa on keskustassakin ilmaisia pysäköintipaikkoja, eikä suuremmissakaan kaupungeissa pääse autolla suoraan kaikkien ovien eteen. Sen sijaan joukkoliikenteen liityntäpysäköinnin voisi ajatella olevan maksutonta.

Poliittiset esikuvani

Tarkastelen seuraavaksi sellaisia poliittisia vaikuttajia, jotka sopivat esikuviksi jonkun henkilökohtaisen ominaisuutensa tai toimintatapojensa vuoksi. En tietenkään voi allekirjoittaa kaikkien allaolevien poliittisten vaikuttajien toimintaa kokonaisuudessaan, eikä täydellistä poliitikkoa olekaan, sellaista kaipaavan on itsensä ryhdyttävä ehdokkaiksi. Lukuohjeena huomautettakoon, että tämä ei ole paremmuusjärjestys, eli nimet eivät ole missään henkilökohtaisessa rankingjärjestyksessä vaikutuksensa mukaan.

Che Guevara Che kelpaa esikuvaksi innostajana, joka onnistui vapaamuotoisen kansalaistoiminnan johtajana järkyttämään koko systeemiä siinä määrin että jopa ulkovaltoja piti kutsua apuun. Lisäksi Che lienee kaikkien aikojen puhuja. Ja onhan siitä tehty makeita tuotteita, miehestä, joka on ennen kaikkea ikoni, sitten vasta lihallinen ihminen.

Pentti Linkola Linkolasta ei aina tiedä, provosoiko hän vai onko tosissaan, mutta ainakin nykymuotoiselle suomalaiselle vihreälle liikkeelle Linkola on ollut ohittamaton oppi-isä. Linkola muistuttaa siitä, että maapallon ajatteleminen on ihmislajin elinehto, vaikka sitten yksittäisten ihmisten pitääkin tehdä uhrauksia tämän hyväksi.

Arne Naess Toi Mahatma Gandhin väkivallattoman vastarinnan opin Pohjoismaihin, linnoittautuessaan opiskelijoineen telttojen kanssa uhatulle joelle 60-70 -luvun vaihteessa. Ja onko joku sanonut, ettei kansalaistoiminta kannata? Esikuva kaikille myöhemmille luonnonsuojeluliikkeille, Koijärvestä Kaupunkimetsäliikkeeseen.

Mahatma Gandhi Gandhi opetti, ettei väkivallattomuuteen voi vastata väkivallalla.

Osmo Soininvaara Ode on yleensä oikeassa, silloinkin kuin hänen kanssaan olisi eri mieltä. Ode osaa lukea tilastoja ja tutkimuksia, mikä on päättäjissä hämmästyttävän harvinaista, ottaen huomioon että monilla heistä kuitenkin pitäisi olla yliopistollinen pätevyys. Ode on sillä tavalla puolueensa yläpuolella, että hänellä on varaa olla mitä mieltä hyvänsä hankalistakin kysymyksistä. Järjen ja faktojen edustaja politiikassa.

Outi Alanko-Kahiluoto Esimerkki siitä, miten paljon silkka usko niihin asioihin, joista on joko omakohtaista kokemusta tai ymmärrystä, saa ihmisen jaksamaan ja ehtimään. Ja Outilla on tätä kokemusta ja ymmärrystä aika laajalti. Hän on pätkätyöläisten ja apurahansaajien edustaja, henkilö, joka on miltei yksin onnistunut normalisoimaan nk. epätyypilliset työsuhteet. Tieni on kohdannut Outin kanssa monessa paikassa, eniten nuorten työpajatoiminnan mutta myös Kaupunkimetsäliikkeen kautta.

Yrjö Hakanen Tämä pahamaineinen valtuustokokouksien venyttäjä, jonka ontumaton logiikka muistaa muistuttaa muiden puolueiden edustajia siitä, että kaupunki ei ole liikeyritys, monistaa itsensä kaikkiin sellaisiin paikkoihin Helsingissä, joissa tapahtuu. Ja joissa ei tapahdu. On yhtäkuin Suomen Kommunistinen puolue varmaan jo 4.vuosikymmentä, ja on ottanut puolueensa ulkosiiveksi puolueettomia asukasaktiiveja. Tietysti sympatiseeraan valtuutettuja, jotka haluaisivat perheensä luokse kokouksista, mutta nostan silti hattua Yrjölle. Lahjomaton voima.

Urho Kekkonen Minulle Suomen ikuinen kuningas, riippumatta siitä, mitä myöhempien aikojen kriittinen tutkimus hänestä keksii löytää. Lapsena huolestuin hänen heikkenevästä terveydentilastaan niin että olin vakuuttunut siitä, että ilman uutta Kekkosta ei selvitä.

Ilkka Hakalehto Herra ykköspolttaja, joka käräytti rötösherrat Helsingin metrohankkeesta. Suomalaisen politiikan hannukarpo paljon ennen kuin soinilaiset oli keksitty. Ei pelännyt ketään, mutta sen sijaan häntä pelättiin puoluerajojenkin ylitse. En mä nyt niin tarpeelliseksi näkisi tosin pelon herättämistä, kunnioituskin riittäisi.

Heidi Hautala Suomen virallinen omatunto ulkomaailmalle, joka muistaa aina juurensa vapaamuotoisessa kansalaistoiminnassa. Olin hyvin vaikuttunut hänen soittaessaan kesken seminaarin apulaiskaupunginjohtaja Saurille keskeyttääkseen metsätyöt Keskuspuistossa.

Martti Ahtisaari Maailman paras neuvottelija, jonka kohtelu omassa kotimaassaan on ollut häpeällisen huonoa. Kun hänelle presidenttinä naurettiin ulkoisten ominaisuuksiensa takia ja kun hänen toimintansa tunnustettiin muualla vaan ei meillä antamalla hänelle Nobelin rauhanpalkinto, suomalainen lehdistö vaikeni häpeästä.

Pekka Haavisto Innosti ja yhdisti muuten epäpoliittisia ihmisiä ennennäkemättömällä tavalla äänestämään Vihreitä eduskuntavaaleissa -87 ja sitten presidentinvaaleissa teki miltei mahdottomasta mahdollisen. Ihmeentekijä.

Paavo Arhinmäki Aktivisti, joka toivon mukaan pysyy aktivistina ministerinäkin. Toivon kuitenkin, että hän muistaa tehdä kotiläksynsä eikä populismissaan sorru halpahintaisuuteen, kuten presidentinvaaleissa hänen sekoittaessaan Pekka Haaviston Sauli Niinistöön. Arhinmäki muistuttaa, että populismia on positiivistakin laatua.

Kutsumus on ase

Kun nyt vanhuspalvelulakia kannattavat toivovat naiivisti jostakin niitä hoitajia löytyvän, kukaan ei ole vielä kertonut, mistä, saati sitä, miten heidät saataisiin myös pysymään matalasti palkatussa työssä hierarkkisesti toimivalla alalla, jossa on varsin totunnainen työkulttuuri ja jossa tuskin voi vaikuttaa oman työnsä sisältöön, ylipäätään mihinkään ja jossa ihanteellinen, auttamistahtoinen ihminen hyvin pian tulee yllätyksekseen turhautumaan kun aika meneekin taulukointeihin, raportointiin, luokituksiin, ristikkäis- ja rinnakkaistaulukointeihin,- raportointeihin ja -luokituksiin koska THL sanoo niin.

Tyypillisesti kutsumustyöt ovat naisvaltaisia: lastentarhanopettaja (ammattinimikkeessäkin näkyy alan arvomaailman vanhakantaisuus kun heidän työpaikkansakin on "ylennetty" päiväkodiksi), luokanopettaja, mikä tahansa opettaja, apuhoitaja, sairaanhoitaja ja kaikki maailman lähihoitajat.

Kun jotakin työtä sanotaan kutsumustyöksi, se samalla leimaa työntekijät aatteellisiksi toimijoiksi, milteipä palkkiota tavoittelemattoman filantropian harjoittajiksi. Jotka voisivat elää pyhällä hengellä. Hoitoalojen ja opettajien palkat pidetään matalalla koska ne ovat kutsumusaloja. Ei sentään kukaan ole keksinyt että siivooja olisi kutsumustyö?

Lisää vanhuspalvelulaista:
http://perukangas.blogspot.fi/2012/08/vanhuspalvelulaki-tappaa-vanhukset-ja.html

ja lisää hoitoaloille sälytetyistä työtä haittaavista ylimääräisistä, ylhäältä kaadetuista velvoitteista:
http://perukangas.blogspot.fi/2012/07/onko-vika-opiskelijoissa-vai.html

En siis käyttäisi termiä kutsumus lainkaan, koska tämä vain tuomitsee kutsumustyöntekijät iankaikkiseen köyhyyteen ja riistetyn epäitsenäiseen asemaan, jopa hyväksikäytetyn asemaan. Ihmisen kutsumus on elää, ja jollakin elämä pitää rahoittaa. Jossakin, kenties positiivisessa tapauksessa tämä voi tapahtua ihan mielekkäästikin, jopa siten että työ voi olla (yksi) tapa toteuttaa itseä. Parempi olisi siis rehdisti myöntää että työ on tapa elättää itsensä, ja niitä tapoja voi olla erilaisia ja jättää kutsumukset sikseen.

Tasavallan presidentti tarvitsee sinua, syrjäytynyt nuori!

Tasavallan presidentiksi valittu Sauli Niinistö on lupaustensa mittainen mies. Pitempikin. Hän lupasi perustaa nuorten syrjäytymisen vastaisia keinoja pohtivan työryhmän, jos hänet valittaisiin presidentiksi. Ja kyllä hänet valittiinkin, kuten hän lupasi. Presidentti on lupaustensa mittainen mies. Sellainen mies on Sauli Niinistö, pitempi kuin lupauksensa.

Sauli Niinistö on perustanut työryhmän, jonka tehtävänä on keksiä pyörä uudestaan. Ja kun karavaani kulkee, koira kusee. Ei kun haukkuu. Ohi. Ei kuse. Vaan kulkee. Karavaani. Keinot ne on, keinottomillakin. Toivottavasti löytävät ne, etteivät ole keinottomia. Toivottavasti kertovat meille muillekin.


Sauli Niinistö, presidentti, joka tekee tekoja. Tekoja ne ovat pohdinnatkin. Ja kokoontumiset. Syrjässä syrjääntyneistä. Oikein syrjässä. Mies se on, joka tekee, eikä vain puhu. Puheetkin ovat tekoja, presidentin, mutta vielä enemmän puheita kuin puheet, ovat teot. Sellainen mies on presidentti. Sauli Niinistö. Vahvan puheaktiteorian mies. Oikein vahvan.

Oikein toivoisi, että joku kävisi nyt kertomassa näille presidenteille, että siellä ulkona, siis maailmassa, on ihmisiä, sellaisia, joilla ei ole työtä, opiskelupaikkaa, toivoa, taustaa, tulevaisuutta. Nuoria. Menisivät etsimään sellaisia nuoria. Etsivästä nuorisotyöstä on aina pulaa. Varmaan etsiintyisivät oikein hyvin ja tosi paljon kun presidentti löytelisi.


http://www.presidentti.fi/public/default.aspx?contentid=255820&culture=fi-FI

http://perukangas.blogspot.fi/2012/01/napit-irti-teoistani-sauli.html

Miksei Greenpeacea kiinnosta Suomen luonto?

Ympäristöjärjestö Greenpeace on tehnyt ja tekee edelleenkin erittäin tärkeää työtä esimerkiksi valaanpyynnin ja öljynporauksen lopettamiseksi, puhumattakaan sademetsien suojelusta. Nämä ovat koko maapallomme kohtalonkysymyksiä.

Kun Greenpeacen feissari pysäytti kerran erään tuttavani, mainittu tuttavani kysyi feissarilta, onko hänen edustamallaan järjestöllä mitään Talvivaaran kaivostoimintaan suunnattua kampanjaa. Feissari meni hiljaiseksi. Ei ollut kuullutkaan koko tapauksesta, ei sillä, että mitään tällaista kampanjointia olisi edes ollut.

Annan pienen vinkin Greenpeacelle: voisitte toimia vieläkin menestyksekkäämmin ja saada vieläkin enemmän aktiiveja ja tukijäseniä, jos teillä olisi näyttöä menestyksekkäästä toiminnasta, edes näyttöä kiinnostuksesta, joka suuntautuu myös lähiympäristön suojeluun. Esimerkiksi kaupunkimetsillä ja kaupunkien vesistöillä on merkitystä paitsi paikallisen biodiversiteetin takaajina ja biomassan säilyttämisen kautta myös paikallisilmaston puhdistajina ja luonnollisina melumuureina, ne ovat myös kaupunkilaisille tärkeitä luontosuhteen syntymisen kannalta ja kansanterveydellisesti ja -taloudellisesti tärkeitä liikunta-alueita. Niistä saa myös ilmaista lähiruokaa. Suurin osa maailman väestöstä asuu nykyisin kaupungeissa, joten kaupunkiympäristö on myös globaali kysymys.

Huomioita keskisen Keskuspuiston kaavasta

Keskuspuiston keskiosan (Maunula-Pirkkola) asemakaavasta on keskustelutilaisuus Pirkkolan uimahallin kahviossa ke 5.9. klo 18-20. Sinne kannattaa mennä kynnelle kykenevien, ja ainakin seuraavia asioita kaavassa kannattaa pitää silmällä.

Kaikki Keskuspuiston käyttäjät mainitaan (alueella ulkoilevat, kuten osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetaan) osallisiksi. Sellainen olen myös minä, vaikka nykyään asunkin Porvoossa. Minä en ole saanut kirjettä ”osallisille”, enkä olisi sellaista saanut asuessani Kannelmäessä tai Töölössäkään.

Pirkkolan parkkialueen laajennus tulee Keskuspuiston alueelle, jonne ei kuitenkaan Keskuspuiston osayleiskaavan mukaan voi sijoittaa mitään paitsi ulkoilulaitoksia ja niitä palvelevia välttämättömiä huoltolaitoksia. Pirkkolan urheilupuiston metsä on linnustollisesti arvokas kohde (kts. liite: ”arvokkaat luontokohteet”). Siellä pesii mm. palokärki, laulurastas, närhi, tiltaltti, käpytikka, sepelkyyhky, rautiainen, kuusitiainen, punatulkku, lehtokurppa.

Havainnekuvan perusteella Jokeri-raidelinja tulee kulkemaan Pirkkolantien eteläpuolelta, lähellä Hä-meenlinnantien alikulkua nykyisen Pirkkolantien linjauksen eteläpuolella. Pala tulee lähtemään siis pois Keskuspuistosta. Suunnitelmassa em. aluetta kutsutaan Maunulanpuistoksi. Siellä pesii mm. sirittäjä, kultarinta, mustapääkerttu, käpytikka, närhi, kuusitiainen, puukiipijä, satakieli, luhtakerttunen, käenpiika, pikkulepinkäinen, uuttukyyhky. Otettakoon Jokerille vaadittava tila pois mieluummin liikenneväylistä, ei metsästä.

Kaavaluonnokseen voi tutustua allaolevasta linkistä:

http://ptp.hel.fi/hanke/Applications/hanke/showdata.asp?sour=haku&AlueID=2012-005245&makeprint=yes

Mannerheim, Muhammed ja Sibelius

Tällainen ol' Mannerheim.


Helsinkiläisvaltuutettu Emma Kari kirjoitti City-lehdessä http://www.city.fi/yhteisot/blogit/emmakari/122136/?v=1 osuvasti, että suomalaisessa uusisänmaallisuudessa ja ääri-islamilaisuudessa kuvien kieltämisessä on paljon yhteistä, vaikka usein suomalainen oikeisto pitääkin vihollisenaan kaikkea sellaista, jonka he kokevat vieraana uhkaavan yksikulttuurista Suomi-kuvaansa. Kuten islamia. Molemmat pelkäävät kuvia, kuin oma idoli lihallistamisesta jotenkin surkastuisi.

Suomessa, ennen Helsingin Juhlaviikkojen aikaa, Sibeliusviikoilla 50-60-luvulla kävi lähes vakiovieraana johtamassa eritoten Sibeliusta yhdysvaltalainen kapellimestari Dean Dixon. Hänestä tuli pian suomalaisen yleisön suosikki. Hän oli afroamerikkalainen, ja hänen Sibeliuksensa kelpasi hyvin tälle pettuleipäkansalle.

Sibelius kestää vaikka kuinka monenlaisia käsittelyjä. Päinvastoin, jokainen uusi näkemys vain vahvistaa hänen suuruuttaan: Sibeliuksesta on moneksi, hänessä on paljon ulottuvuuksia ja kulmia. Hän näyttää eri kulmista ja valaistuksista erilaiselta mutta siltikin hän on Sibelius. Sibeliuksesta on kuultu esimerkiksi saksalainen, ranskalainen, englantilainen, yhdysvaltalainen, afroamerikkalainen, venäläinen ja japanilainen versio, kaikki legitiimejä. Sibelius on koko maailman omaisuutta, meidän suomalaisten lahja maailmalle. Miksei siis Mannerheimkin?

Vai tällainen? Kuvittele oma Mannerheimisi!

Järkeä julkiseen liikenteeseen

Ei tarvitse olla edes nk. ”huippuosaaja” havaitakseen, että Porvoo on Helsingin nukkumalähiö. Työpaikkoja ei ole, ja siksi Porvoossa onkin lähdettävä siitä, että jos veronmaksajat halutaan pitää Porvoossa, tällöin on myönnettävä että työpaikkojen puuttuessa, säännöllistä työmatkasukkulointia pääkaupunkiseudulle mutta myös Lahteen on helpotettava. YTV:hen liittymistä on harkittava ja luotava työmatkalaisen kukkarolle soveltuvia sarjalippuja, Helsinkiin menevää junaa ja eläkettä odoteltaessa.

Porvoon sisäisessäkin julkisessa liikenteessä olisi työtä, kuten myös kevyessä liikenteessä. Kannatamme täydestä sydämestämme Torolf Bergströmin aloitetta pyörätiestä Eestinmäestä Sköldvikiin; samantien sitä pitäisi jatkaa Söderkullaan, kuten tällä palstalla on esitetty.

Myös Porvoon liikenteen tariffit pitää järkeistää; ei ole kohtuullista, että samalla linjalla numero 5 joutuu ostamaan kaksi lippua matkatessaan Gammelbackasta Kerkkooseen. Liityntäparkkipaikkoja tarvitaan myös lisää; siksi tervehdimmekin ilolla Treksilään tulevaa liityntäpysäköintialuetta.

Jos asiointi TE-toimistossa sattuisi vähän venähtämään, viimeiset linjat keskustaan lähtevät neljältä. Aamun seuraavaa bussivuoroa odotellessa voi käydä aika pitkäksi. Puhumattakaan esimerkiksi autottomista askolalaisista - jos sellaisia on - joille asioinnista TE-toimistossa (jonka sivumennen sanoen pitäisi palvella Porvooseen haikaltavia aloittavia pienyrittäjiäkin) tulee ostettavaksi neljä matkalippua. Jotta TE-toimisto voisi palvella lähitulevaisuudessa mitä ilmeisimmin kuntauudistuksien myötä laajenevan Porvoon asukkaita, sille tuleekin välittömästi osoittaa tilat Porvoon keskustasta. Ihan yhtä hyvin sen voisi lakkauttaa Kuninkaanportista ja siirtyä Helsingin työkkärin asiakkaiksi.

Michael Perukangas
Tatu Chanth
porvoolaisia vihreitä

Kirjoitus on julkaistu Uusimaassa tänä aamuna

Käytettävissänne!

Jos kuntavaalien alla minuun haluaa olla yhteydessä, virka-aikana tämä käy sähköpostilla osoitteeseen furttis at hotmail.com. Työtilanteeni ei mahdollista minulle puhelimessa puhumista virka-aikana, enkä saa g-mail -sähköpostiani työkoneelta auki. Iltaisin minulla on lisäksi käytössä sähköpostiosoite mmperukangas at gmail.com.

Tulen julkistamaan täällä blogissani ja kuntavaali-Facebook-ryhmässäni tiedon kaikista tapahtumista, joihin vaalien alla osallistun. Niissäkin saa kernaasti tulla jututtamaan. Vaali-FB-ryhmäni löytyy allaolevasta linkistä
https://www.facebook.com/#!/groups/298280603585266/ .

Tule Mahdollisuuksien torille lauantaina 18.8!

Mahdollisuuksien tori on koko perheen monikullttuurinen tapahtuma, joka järjestetään vuosittain yli 20 paikkakunnalla. Vapaaehtoistyövoimin järjestettävä tapahtuma pyrkii vuosittain vaihtuvalla teemalla herättämään keskustelua globaaleista ympäristökysymyksistä, oikeudenmukaisuudesta sekä yhteisvastuusta.

Tänä vuonna Mahdollisuuksien tori järjestetään Porvoon kirjaston ympäristössä lauantaina 18.8. kello 11-16. Mahdollisuuksien torilla teemana on muuttoliike ja pakolaisuus. Tapahtumassa halutaan tuoda esille ihmiset tilastojen takaa ja syyt, jotka aiheuttavat muuttoliikkettä. Keskustelun alla ovat myös maahanmuuttoon ja pakolaisuuteen liittyvät asenteet ja ennakkoluulot. Keskustelua herätellään mm. paneelikeskustelun, valokuvanäyttelyiden sekä monikulttuurisen ohjelman ja vierailijoiden avulla. Lisäksi luvassa on runsaasti ohjelmaa lapsille ja nuorille sekä musiikkia. Paikalla on useita eri järjestöjä ja muita toimijoita kertomassa toiminnastaan.

Mukana on myös Porvoon Vihreät ja porvoolaisia vihreitä kunnallisvaaliehdokkaita, myös minä noin kello 11-12.30. Tule tapaamaan ja jututtamaan!

Nicht so alte Kameraden

Isäni on oikeassa. Älä osta Nikonia. Hän on tosin vannoutunut Canon-mies, ja ne ovat kaksi eri puoluetta. Vähän kuin kissa ja koira, West Ham ja Tottenham tai hatut ja myssyt.

Ainakaan halpaa Nikonia ei pidä ostaa. Köyhän ainakaan. Vaikka kuinka haluaisin kierrättää ja korjauttaa, ei se kannata. Kun juuri vuoden täyttänyt ja takuunsa myötä sen ainoan elämänsä käyttänyt Coolpix-kamerastani zoomi sanoi työsopimuksensa irti, samalla se vei koko apparaatin mennessään. Hautaan.

Tiedustellessani Nikonin huollosta, eikö tällainen toiminta kuitenkin ole kameralta asiattomana tuotevastuun piiriin kuuluvaa, sieltä vastattiin, että kamera pitäisi toimittaa Helsinkiin arvioitavaksi. Se maksaa 40 euroa, joka vähennetään korjauskuluista ainoastaan siinä tapauksessa että tulee korjauskuluja. Jos toteavat, että kameraa ei voi korjata, maksan siis 40 euroa. Lisäksi tulee 2 kertaa 11,40 € bussimaksu, eli yhteensä 62,80 € mahdollisen korjauskelvottomuuden toteamisesta.

Se on tietysti vielä oma jeremiaadinsa, että en millään matematiikalla voi ehtiä Ruskeasuolle arkisin kello 16.30 mennessä. Eivät sinne huoltomiehen mukaan ehdi rovaniemeläisetkään, tosin tämä miespolo ei tiennyt, että utsjokelaisilla ja enontekiöläisillä on vielä pidempi matka. Sympatiseeraan heitä ihan kybällä.

Vähän lyhyempi matka minulla on Kuninkaanporttiin, noin 3 kilometrin  pyöräily. Se on lyhyempi kuin 50 km Helsinkiin. Eikä maksa mitään. Ja siellä Kuninkaanportissa sama paska, anteeksi, kamera, maksaa 69 euroa. Joka on vain € 6,20 enemmän kuin korjauskelvottomuuden toteaminen Helsingissä, operaatio, joka on minulle todetusti sitäpaitsi logistisesti mahdoton.

Pyydän siis julkisesti anteeksi epävihreyttäni. Heitän vanhalla rotiskolla vesilintua ja säilytän siitä vain akun varaosana. Parempi kuitenkin kun en olisi alunalkaenkaan ostanut Nikonia.

Taistelevat metsot Salonen ja Arhinmäki

Kapellimestari Esa-Pekka Salonen on arvostellut kulttuuriministeri Paavo Arhinmäkeä siitä, että tämä ei työväenjohtajana ymmärrä kulttuurin kuuluvan kaikille, siis myös kansalle. Se, millä kesäfestareilla Arhinmäki käy, ei kuulu kellekään. Kulttuuriministeri, joka avoimesti liputtaa katutaiteen, graffitin ja jalkapallon puolesta, on monelle vaikea nieltävä kun aikaisemmat ovat näyttäytyneet kesäisin Savonlinnassa ja Porissa eivätkä urbaaneilla kyläjuhlilla. Ties millaisia aktivisteja siellä tapaa...

Eräs työkaverini kysyi minulta, onko minulla jotenkin paremmin kehittyneet korvat kun saan "klassisesta" musiikista jotakin irti, enemmän ainakin kuin mitä hän on saanut. Ei se näin mene. Olen vain oppinut kuuntelemaan, ensin Mozartia ja Bachia, sitten Beethovenia ja Bruckneria, sittemmin Bartokiakin. Kuuntelemani musiikki ei ole muuttanut minua tai korviani vaan esteettistä skeemaani ja auditiivista tulkintakehystäni. Toki myös tapani kuunnella musiikkia on muuttunut; oikeastaan Mozart opetti minut kuuntelemaan musiikkia keskittyen musiikkiin.

80-luvulla sain äidiltäni kuukausittaista äänilevyjen ostorahaa. Ostin keskimäärin yhden levyn kuukaudessa. Jotkut ikisuosikeistani, kuten U2, eivät ole kestäneet mukana muutoksessa, mutta keski-ikäistyttyäni olen löytänyt uudelleen esimerkiksi Killing Joken, jonka levyä pidin monasti kädessä 13-14-vuotiaana. En silloin ehtinyt sitä ostamaan, se jäi Amadeuksen yliajamaksi. Kun nyt sen ostin 28 vuoden aika pitkän kaarroksen jälkeen, hyvältä se kuulostaa nytkin, vaikka Mozart onkin hionut kuuloluitani 28 vuoden ajan.

Duke Ellingtonia vapaasti mukaellen: “There are two kinds of music. Good music, and the other kind". On siis kahdenlaista musiikkia: hyvää ja muunlaista. Nautin hyvästä musiikista. Jos musiikkia haluaa analysoida vielä tarkemmin, niin hyvää musiikkia on kahdenlaista: hyvin tehtyä ja minua henkilökohtaisesti puhuttelevaa. Joskus nämä menevät yksi yhteen, mutta hyvintehtyäkin osaan arvostaa. En esimerkiksi pidä the Queenista, mutta se on hyvin tehtyä.

Kuunteluelämykseeni ei tuo mitään lisäarvoa jaotella musiikkia "poppiin", "rockiin", "jazziin" tai "klassiseen", nekin kun ovat hajoavia ja hajanaisia luokkia. Ei Erik Bergmanilla ja Telemannilla ole sen enempää yhteistä keskenään kuin Bomfunk MC:llä ja Beatlesillakaan, eikä sen vähempääkään. Luokitukset sen paremmin "kevyeeseen" (onko Killing Joke muka kevyttä) tai "klassiseen" (onko Vivaldi muka raskasta) ei myöskään tuo mitään lisäarvoa tai lisäinformaatiota.

Salosen puhujapositio on korkeakulttuurilähtöinen. Korkea implikoi samalla matalan, ja matala on lähtökohtaisesti matalampiarvoista. Miksi ihmeessä kukaan viitsisi tukea rahallisesti, omalla kuuntelemisella tai kuluttamisellaan roskaa? Kuten Duke muistutti: on vain hyvää musiikkia, ja muun sopii unohtaa, ja tämä on ainoa jaottelu jota tarvitaan.

Arhinmäki kuunnelkoot siis mitä lystää. En kuitenkaan ihmettelisi, jos hän vaikka vähän provosoituisikin E-P:n höläyksestä, olkoonkin, että toki Esa-Pekalla on hieman kansainvälistä perspektiiviä kaikupohjanaan. Ei kannattaisi provosoitua: Suomen ainutlaatuiseen konservatoriojärjestelmään perustuva musiikillinen menestystarina on parhaita vientituotteitamme, jonka arvo ei sitäpaitsi inflatoidu. Tämän soisi kulttuuripoliitikon muistavan. Suomi tunnetaan Sibeliuksesta, Karita Mattilasta, Pekka Kuusistosta ja - Esa-Pekka Salosesta siinä missä vaikka Jari Litmasesta tai Hanoi Rocksista, puhumattakaan suomalaispolitiikoista, joista ei oikein tahdo olla vientituotteiksi.

Arhinmäen toimintaan sisältyy myös paradoksin vaara: jos kulttuurimuotoja ollaan arvottamassa ja jopa asettamassa vastakkain, tällöin seurauksena saattaa olla juuri Esa-Pekka Salosen mainitsema tilanne, jossa sitä "korkeakulttuuria" ei nähdä puolustamisen arvoiseksi. Ja miksi se ei sitten ole puolustamisen arvoista? Siksikö, että miljoona kärpästä, anteeksi, kansalaista, sanoo, että joku muu on hyvää? Missä tämä ratkaistaan? Myyntilistoilla vai Kuluttajatutkimuskeskuksessa? Markkinatuomioistuimessa? Sosialistin kannattaa varoa kulttuurin mittauttamista markkinoilla, huutoäänestyksessä tai ylipäätään missään.