Olen nyt 42-vuotiaana sopivassa iässä saamaan perspektiiviä kasvuolosuhteisiini ja kasvatukseeni ja katsomaan taaksepäin niitä kehityskulkuja, miksi minusta on tullut minä. Olen oppinut paljon positiivista puutteesta.
Perheessäni ei koskaan ollut autoa. Opin pyöräilemään ja suunnistamaan kartan kanssa, ja opin katsomaan kellosta aikaa, milloin bussit ja junat kulkevat. Opin myös logistisesti yksinkertaisen elämän: minulle ei tule mielijohteita päästä paikan päälle todistamaan ties mitä. En myöskään oppinut kaipaamaan ajokorttia, vaan niillä rahoilla hankin hifit, mikä saattoi minut elämänmittaiselle musikaaliselle matkalle.
Perheeseeni tuli pesukone, kun olin 11-vuotias. Sitä ennen pestiin nyrkkipyykillä kylpyammeessa. Ja puhdasta tuli. Ehkä siksi en olekaan mikään vaatefriikki: vaatteet ovat peittämistäni, eivät itseilmaisuani varten. En kulutakaan rahaa kuin kenkiin ja alusvaatteisiin. Säästyvät nekin sitten vaikkapa musiikkiin.
Kotiini tuli puhelin, kun olin 13-vuotias. Se ostettiin perintörahoilla. Sitä ennen äitini piti latoa toimeentulotuesta tai siivoojanpalkastaan markkoja puhelinkopissa silloin kun piti esimerkiksi varata aikaa lääkärille, asioida sosiaalitoimen kanssa tai soittaa veljelle silloin harvoin kun kyytiä tarvittiin. Opin arvostamaan lupauksia: sitä, että sovittu tapaaminen pitää, koska muutokset olivat niin hankalia. Ohareita minulle ei edelleenkään tehdä kuin kerran.
Olen elänyt useita jaksoja ilman televisiota. Olen oppinut lukemaan ja kirjoittamaan, ja televisiottomuuden seurausta saattaa olla sekin, että tapanani on mennä itse lenkille arvokisamaratonien aikana.
Olen ollut aina ilman kesämökkiä. Siksi olenkin oppinut arvostamaan suuresti lähiluontoa, jonne pääsee lenkkitossuilla.
Matkustaminen ei ole ollut minulle mikään itsestäänselvyys: en kuivetu, vaikka jonakin vuotena kävisin "vain" Kirkkonummella tai Vaasassa. Mikä olisikin loukkaus Kirkkonummea tai Vaasaa kohtaan.
Aineellinen puute irrottaa materiaalisesta vertailusta ja statussymbolien näyttämisen pakosta, ja tekee itsenäisemmäksi ja riippumattomammaksi.
Puutteet eivät ehkä jalosta. Mutta ne voi kääntää voitoiksi.
1 kommentti:
Teillä bolsevikeilla on sellainen vika, että te vaaditte kaikkia elämään ja asumaan sekä toimimaan kuten te teette.
Lähetä kommentti