Verkkokeskustelulla kerätään kaupunkilaisten näkemyksiä Helsinkipuistosta
Kaupunkisuunnitteluvirasto valmistelee Helsinkipuiston yleissuunnitelmaa. Suunnittelun tueksi kaupunkilaisilta kysytään, millaiseksi Helsinkipuiston tulisi kehittyä? Mitä uutta Helsinkipuisto voisi tarjota vapaa-ajan viettoon, kulkureittinä tai retkikohteena?
Keskusteluun voi osallistua verkossa, osoitteessa www.ksv.hel.fi/keskustelut (klikkaamalla tämän bloggauksen otsikkoa).
Keskustelupalsta avautuu torstaina 8.9. ja on avoinna 29.9. asti. Saadut kommentit analysoidaan, ja niistä laaditaan yhteenveto jatkosuunnittelussa hyödynnettäväksi. Yhteenveto esitellään myös kaupunkisuunnittelulautakunnalle.
Avoin keskustelutilaisuus järjestetään näyttely- ja infotila Laiturilla, vanhalla linja-autoasemalla osoitteessa Narinkka 2, keskiviikkona 14.9. klo 17.30.
Helsinkipuisto on 20 kilometrin pituinen puistovyöhyke pääkaupungin ytimessä. Se ulottuu kaupungin pohjoisrajalta Haltialasta Vantaanjokea ja merenlahtia seuraten etelään Helsingin edustan saaristoon.
Helsinkipuiston yleissuunnitelmaan kootaan tavoitteet ja toimenpiteet puiston kehittämiseksi. Yleissuunnitelma ohjaa alueen tarkempaa jatkosuunnittelua, asemakaavoitusta ja hoidon suunnittelua.
Tavoitteena lisätä myös toimintaa ja tapahtumia
Lukuisten arvokkaiden maisema-, luonto- ja kulttuurikohteiden suojelun lisäksi Helsinkipuistoon on tavoitteena kehittää aktiivista toimintaa ja tapahtumia. Uusien toimintojen tulee tukea puiston arvoja, eivätkä ne saa heikentää merkittäviä luonnonarvoja ja ulkoilureittien jatkuvuutta.
Palvelutarjonnan kehittämisessä painotetaan kaikille avointa virkistyskäyttöä, jota voisivat edustaa esimerkiksi onki- ja istuskelulaiturit, kanoottivuokraus tai kahvilatoiminta. Helsinkipuistoon suunnitellaan myös teemallisia reittejä, jotka esittelevät historiaa, luontoa, maisemaa ja puutarhakulttuuria.
Yleissuunnitelmassa esitetään Helsinkipuistoon muutama tärkeä pääreitti, joilla on oma luonteensa. Puistokokonaisuuden yhdistää runkoreitti, joka kulkee Helsinkipuiston metsäisiltä alueilta Haltialasta Vantaanjoen itärannan ja urbaanien Helsinginniemen rantojen kautta aina Hernesaareen saakka.
Vantaanjoen itäpuolen rantareittiä voitaisiin kehittää pyöräilyn valtaväyläksi, joka liittyisi sujuvasti aktiviteetteihin, kuten uintipaikkoihin, kenttiin ja rantapuistoihin. Länsirantaa pitkin taas voisi kulkea luonteeltaan rauhallisempi maisemareitti. Vanhankaupunginselän kierroksesta voidaan kehittää jatkossa merkittävä htenäinen alueellinen virkistysreitti.
Helsinkipuiston lähtökohdat vaihtelevat huomattavasti puiston osasta toiseen. Yleissuunnitelmassa Helsinkipuisto onkin jaettu kuuteen osa-alueeseen, joille kullekin määritellään omat kehittämisperiaatteensa ja roolinsa osana kokonaisuutta. Esimerkiksi Kruunuvuorenselälle on ideoitu merellisiä matkailupalveluita. Julkinen venereitti avaisi hienon saariston nykyistä paremmin matkailijoille ja kaupunkilaisille. Pohjoisempana taas Vantaanjoen ylittäviä yhteyksiä voitaisiin parantaa ja siltoja ja alikulkuja kohentaa esimerkiksi valaistuksen ja muotoilun keinoin.
Mikä on Helsinkipuisto?
>
Helsinkipuisto määriteltiin Yleiskaava 2002:ssa. Puiston käsite on laaja: kokonaisuuteen kuuluu viheralueiden lisäksi rakennettua kulttuuriympäristöä ja laajoja vesialueita.
Helsinkipuisto läpäisee koko kaupungin pohjois-eteläsuunnassa. Helsinkipuisto on luonteeltaan rakennetun kaupunkiympäristön ja luonnonympäristön kohtaamispaikka. Se on aktiivinen ja urbaani kokonaisuus, johon kuuluu myös laajoja luonnonmukaisia alueita.
Helsinkipuisto on maisemiltaan ja luonnoltaan monimuotoinen. Pohjoisimmat osat Haltialassa liittyvät saumattomasti Keskuspuistoon. Vantaanjokilaaksossa on perinteisiä kulttuurimaisemia, kartanoita ja huviloita puutarhoineen sekä maatiloja peltoineen. Lisäksi siellä on lähes luonnontilaisia metsiä ja rantoja. Vanhankaupunginselän – suojaisan sisälahden – toinen puoli on merkittävä lintujensuojelualue ja toinen uusi urbaani rantapuistovyöhyke. Kruunuvuorenselkä on saarien ja mantereen rajaama selkävesi, jonka länsirannan maisemia Helsingin keskustan rakennukset hallitsevat. Saaristo edustaa puiston merellisintä luontoa.
Lisätietoja:
>
maisema-arkkitehti Jouni Heinänen, kaupunkisuunnitteluvirasto, puh. 09 310
37257
Tiina Antila-Lehtonen
Vuorovaikutussuunnittelija
Kaupunkisuunnitteluvirasto
Kansakoulukatu 3
PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki
p. 09 310 37436 / 050 366 7423
tiina.antila-lehtonen@hel.fi
Kaupunkisuunnitteluvirasto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti