Helsinkipuistoksi kutsuttu alue on hyvin heterogeeninen. Osa siitä - Haltiala, Niskala, Tuomarinkylä - mielletään yleisesti Keskuspuistoksi. Tämä onkin ymmärrettävää, se kun liittyy saumattomasti Keskuspuistoon. Tätä aluetta tulisi kohdella kaupunkimetsänä, ja sen hoitoa ohjailla hallitun hoitamattomuuden periaate. Kaikkein parasta olisi kuitenkin liittää tämä osa viralliseen Keskuspuistoon, vastaten yleistä käsitystä. Lopulta tälle laajennetulle Keskuspuistolle ja muulle Helsinkipuistolle tulisi antaa kansallisen kaupunkipuiston status, ja tehdä tästä kaupunkimme brändivaltti aivan samaan tapaan kuin esimerkiksi Aulangosta Hämeenlinnassa.
... jatkuu...
Edellisessä kommentissani mainitusta Helsinkipuistoksi sanotun alueen heterogeenisyydestä seuraa myös se, että sen käyttötavat eroavat. Amerikkalainen puistoteoreetikko Galen Cranz jaottelee puistoja niiden käyttötarkoituksien mukaan. Siitä, että Helsinkipuisto ei ole varsinainen kaupunkipuisto vaan kaupunkimetsä seuraa, että siitä ei voi suunnitella monen aktiviteetin teemallista huvipuistoa (Multi purpose park), vaan eri käyttötarkoitukset pitää sijoitella puiston eri alueille.
Vinkiksi ainakin yhdestä metsäisimmille alueille toivomastani lisäpalvelusta: Paloheinään tai Pitkäkoskelle toivoisin lukittavia säilytyskaappeja, joissa ulkoilijat voisivat säilyttää tavaroitaan, kuten eväitä tai vaihtovaatteita. Tarkoitan kaappeja, jotka olisivat ulkotiloissa ja joihin pääsisi myös ulkoilumajojen ollessa suljettuina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti