Syntyperäisenä ja koko lailla ummikkokaupunkilaisena kysyin joskus muistaakseni 4. tai 5.luokalla maantiedon tunnilla, mikä on "kylä". Ei osannut opettaja vastata mitään. Olin toki kuullut sanan esimerkiksi sellaisissa sanonnoissa kuin "käydä kylässä" tai "kirkko keskellä kylää". Minun Suomeni ei kuitenkaan ollut nääntyvien kylien tai kehittyvien maakuntien, vaan kaljoittuvien kaupunginosien Helsinki.
Nyt kun olen muuttanut Helsingistä Porvooseen ja minua on jo ehditty kysymään kunnallisvaaliehdokkaaksi, minun täytyy myöntää, että koen tämän sekä oikeudekseni että velvollisuudekseni. Vaikuttaminen on intohimoni, etenkin paikallisella tasolla. Ensin minun vain pitäisi ymmärtää, mitä on paikallisuus täällä Porvoossa.
Ymmärrän Helsingin. Siellä on kaupunginosia, joista osa on lähiöitä, joista osaa myös nimitetään lähiöiksi. On Kalliota, Punavuorta, Lauttasaarta, Munkkiniemeä, Haagaa, Kannelmäkeä, Vartiokylää, Vuosaarta, Pihlajamäkeä. Turussa on Luolavuorta ja Kupittaata, Tampereella Hervantaa ja niin edelleen. Porvoon yhdyskuntarakennetta en kuitenkaan ymmärrä. Ennen maalaiskunnan yhdistymistä se olisi ollut vielä jotensakin tampioummikonkin käsitettävissä. Maalaiskunta kuitenkin toi tänne kyliä: on Anttilaa ja ties mitä. Joista osa tullaan "lakkauttamaan" Uudenmaan maakuntakaavassa. Mitä se sitten tarkoittaa? Puskutraktorillako ne jyrätään? Hinataanko kyläkaupat ja kyläkoulut pois ja kuljetetaanko viimeiset mummot kahleissa kirkonkylälle? Kuka sammuttaa valot?
Minulle kunta on paikallismaantieteen perusyksikkö, sattumalta se sama, joka myös on julkisen palveluntuotannon perusyksikkö. En ymmärrä postitoimipaikkoina näitä kuggomeita, anttiloita, hinthaaroja ja koskenkyliä. Minulle oleellinen tieto on, missä kunnassa ne sijaitsevat, eikä se postinumerosta selviydy. Kylät sotkevat minun maantieteeni ja aiheuttavat lisävaivaa. Minun näkökulmastani tällainen on kenkkuilua. Ei Kannelmäelläkään ole omaa postinumeroa vaan se on Helsinki 42, aivan samoin kuin Jakomäki on Helsinki 77, esimerkiksi sen takia että ne molemmat ovat Helsinkiä.
Kun 30 vuotta sitten kysyin, mikä on kylä, kysyin, koska en ymmärtänyt kylän olemusta intuitiivisesti. Sen paremmin en ymmärrä asiaa nytkään. Onko kylä paikallisvaikuttamisen, palveluiden vai identiteetin yksikkö? Mistä tunnistaa, mistä kylä alkaa ja mihin se loppuu? Talojen väristä tai tyylistä?
Suurissa kaupungeissa, jotka tunnen ja joita ymmärrän - Helsinki ja Oslo - puhutaan joskus kylähengestä. Tämän voi ymmärtää juurtumisen tunteena positiivisessa mielessä: suuria kaupunkeja, joihin muuttoliike maalta suuntautuu, väitetään simmeliläisessä hengessä vieraannuttaviksi paikoiksi. Negatiivisessa mielessä se voi tarkoittaa nimbyilyä. Ainakin Kannelmäessä kylähenki on havaittavissa, sekä hyvässä että pahassa, joskus jopa muualla kuin kyläjuhlilla. Joidenkin entisen koulukavereideni lapset käyvät samoja kouluja kuin he itse ja toisista taas on tullut kantapeikkoja. Kannelmäki vielä lisäksi jakautuu "alakyliin", kuten Mikonmäkeen tai Kannelkylään, jotka kaikki ovat omaleimaisia alueita.
Paikallisvaikuttaminen kyllä kiinnostaa minua. On kiinnostanut aina. Samaten paikallisympäristöni haltuunotto, sekä maantieteellisesti että käsitteellisesti. Minulla tulee aikamoinen kiire ottaa uusi kotiseutuni käsitteellisesti ja maantieteellisesti haltuun, mikäli voin rehellisesti kuvitella voivani vaikuttaa siellä. Kaikki ehdotukset, jotka auttavat minua ymmärtämään, mitä tarkoittaa kylä ja mitä se merkitsee, otetaan kiitollisuudella vastaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti