Tosi-teeveetä katsotaan, koska se on olemassa. Joudun siis osittain vetämään takaisin edellisessä bloggauksessani esittämäni teorian: voittajia eivät välttämättä ole ne, jotka tyytyvät siihen, mitä saa. Kun on mahdollista olla ilmankin. Jos elämä tosi-teeveestä rikastuu, niin aika köyhällä kantimella se on ollut.
Tosi-teeveetä katsotaan, koska muuten monilla ihmisillä ei olisi mitään puhuttavaa. Tosi-teevee on olemassa, jotta peitettäisiin sanottavan puute. Ihmisiä, joilla on krooninen sanottavan puute, luonnehtii "piirteen puuttuminen", käyttääkseni entisen koulukaverini Samin luonnehdintaa taidehistorian kokeessa.
Tosi-teevee on siis olemassa peittääkseen armeliaasti substanssin, omaperäisyyden, persoonan puuttumisen, estääkseen vaivaantuneen hiljaisuuden. Tosi-teevee liikuttaa monien ihmisten huulia, ilman että heidän itsensä tarvitsisi miettiä, mitä suusta päästävät.
Tosi-teeveestä äsken sanottu pätee myös julkkiksiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti