Kuuden suurimman suomalaiskaupungin (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu) kaupunginjohtajat sitoutuivat yhteisellä julkilausumalla kuuteen toimeen, joiden tarkoitus on vähentää kaupungeissa syntyviä CO2-päästöjä.
Vihreän Langan uutisen mukaan "energiaviisaan rakentamisen ohjeet kuhunkin kaupunkiin, kehittää rakentamisen ohjausta ja rakennusvalvontaa energianeuvonnan suuntaan, tukea asukkaiden ilmastotekoja kaupunkien yhteisprojekteilla, nimetä ekotukihenkilöt työpaikoille, vähentää matkustamisen tarvetta videoneuvottelujen avulla sekä huomioida ilmastovaikutukset kaupunkien budjeteissa."
Ihan hyvä alku. Kaikki julkijulistukset ovat ilmastotekoja, sillä ne velvoittavat moraalisesti.
Suuret kaupungit ovat maakunnallisia ja valtakunnallisia keskuksia, joissa käydään töissä ja opiskellaan; niinpä niihin kohdistuu paljon sukkulointiliikennettä ja niiden päästöjä. Eväät tähän seutukunnallisen infrastruktuurin kuluttamisen aiheuttamien haittojen vähentämiseen voisivat löytyä mm. raideliikenteen vahvistamisesta ja sähköisen asioinnin parantamisesta, tuomalla viranomaispalveluita ihmisten luo ja järjestämällä palvelulinja-tyyppistä liikennöintiä. Suuret kaupungit eivät voi tietenkään yksin sitoutua em. haittojen vähentämiseen, vaan näihin talkoisiin on sitouduttava myös valtakunnallisesti.
Oireellista on, että kuuteen suurimpaan kaupunkiin kuuluvat Helsinki, Espoo ja Vantaa, jolloin kuusi suurinta kaupunkia muodostaakin vain neljä kaupunkiseutua. Siksi tätä julkilausumaa tulisi myös tukea Ympäristö- ja kuntaministeriöiden osoittamilla kepeillä ja porkkanoilla, jotka velvoittaisivat kunnat laatimaan seutukunnallisia yleiskaavoja, joissa määriteltäisiin niin kunnallisten kuin seutukunnallistenkin palveluiden paikat. Tämä muuten koskee myös yksityisiä palveluita: pääkaupunkiseudulla ei tule osoittaa kaupan suuryksiköille uusia paikkoja. Jotta palvelut olisivat saavutettavissa, tämä tulee tehdä integroidusti liikennesuunnittelun kanssa. Samassa yhteydessä tulee laatia seutukunnalliset viheraluesuunnitelmat ja määritellä seutukunnalliset kaavoitustavoitteet.
Näin tehden ilmastopolitiikka, segregaatiota ehkäisevä seutukunnallinen suunnittelu, eläinlajien ja ekosysteemien elinvoimaisuuden takaava järkiperäinen viheraluepolitiikka voisivat tukea toisiaan.
Vihreän Langan uutisen voi lukea klikkaamalla otsikon linkkiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti