Kun muutama näkyvä vihreä perusti Armon Vihreät -nimisen järjestön, jonka tarkoituksena on ollut tarjota kristityille vihreille vihreä turvasatama, ei tämä synnytystapahtuma ole sujunut aivan ilman synnytystuskia. Jo lehdistötiedote on herättänyt muutamia vihreitä tovereita pitämään järjestön perustamisen yhteydessä esitettyjä lausuntoja loukkaavina. Jotkut epäilevät järjestön myös lisäävän elämänkatsomuksien me ja muut -asetelmaa ja lietsovan puolueen sisäistä suvaitsemattomuutta. Ei sen niin tarvitse kuitenkaan olla.
Uskonto ja maailmankatsomukset herättävät tunteita. Niiden päälle kun rakennetaan maailmankuva, ja maailmankuvaan perustuu elämänkatsomus, johon taas pohjautuu elämäntapa. Vai meneekö se kausaliteettiketju toisinpäin. Melkein mitä hyvänsä kun sanoo maailmankuva-asioista, joku aina ottaa herneet nenään, ja joku vielä ottaa vastaherneet. Yhtä lailla loukkaantuvat kristityt, muiden maailmankatsomuksien vakaumukselliset uskojat kuin myös tunnustukselliset ateistit, jotka aktiivisesti harjoittavat maailmankatsomustaan.
En oikein usko maailmankatsomusneutraaliuteen, sillä kyllä jokainen uskoo johonkin, vaikka äitiin, West Ham Unitediin, joulupukkiin tai Kekkoseen. Nekin, jotka eivät usko, heistä montaa yhdistää ainakin epäusko tai peräti viha: ei se rakkaus West Hamiin vaan viha Millwallia kohtaan.
Kaikkein eniten toivoisin, että Vihreät tunnustautuisivat avo- ja/tai monimaailmankatsomukselliseksi puolueeksi, tai ainakin liputtaisivat avoimesti hyväksyvänsä kaikki mahdolliset maailmankatsomukset ja maailmankatsomuksettomuudet samanarvoisina.
Ja kyllä, tämä tulee väistämättä tarkoittamaan myös valtion ja uskontokuntien välisen suhteen uudelleentarkastelua, paino sanalla "myös". Yhteiskunnassamme on nimittäin paljon huutavampiakin epäkohtia kuin se, saako koulussa laulaa suvivirttä vai ei. Toivoisin maailmankatsomuksien välisen vuoropuhelun edistämistä, joka edistäisi toisenlaisten maailmankatsomuksien tuntemusta. Voidaan laulaa suvivirttä tai kannatuslauluja, tutustua Marxin ajatuksiin, Bhagavadgitaan, Koraaniin ja vaikka Andersenin satuihin. Yleensä sitä, mikä on tuttua, on helpompi ymmärtää ilman että kokee vieraita asioita uhaksi jota vastaan tarvitsee kalistella peitsiä.
Jo nyt kristityt, ateistit ja muut uskontokunnat ovat linnoittautuneita valitettavan korkeiden barrikadien taakse. Ei Armon Vihreiden perustaminen itsessään niitä barrikadeja yhtään korota. Mikään maailmankatsomus tai -ksettomuus ei minua loukkaa sinänsä. Suvaitsemattomuus sen sijaan loukkaa, millä puolella hyvänsä. Lähimmäisyydenrakkaudessa - oli sitten kristittyä tai epäkristittyä lajia ja humanismissa - me emme koskaan voi olla liian hyviä.
Otsikkoa klikkaamalla löytää Vihreän Langan uutisoinnin aiheesta. Alla Vesa Saarisen vetoomus Armon Vihreiden perustajille:
http://vesasaarinen.fi/2011/11/08/nelja-pyyntoa-armon-vihreille/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti