Olen kirjoittanut aika paljon lääkäreiden saneluja. Tämä ei tietenkään pätevöi minua alan asiantuntijaksi, ei edes valelääketieteen tohtoriksi, mutta osaan jonkin verran lukea lääkäreiden tekstejä ja tunnen tavallisimmat diagnoosit. Sen sijaan ihminen, joka sattuu ehkä muutaman kerran elämässään päätymään terveydenhuollon asiakkaaksi, oppii tuntemaan vain oman taudinkuvansa. Jos senkään. Asiaa auttaisi paljon se, jos lääkärit vaivautuisivat sanelemaan suomeksi.
Kerran sain lukea hyvän tuttavani hoitopalautetta, jonka hän antoi luettavakseni siinä toivossa että minä alan ihmisenä olisin saanut siitä tolkkua. Vaikka hänellä oli varsin tiivis hoitosuhde omassa sairaudessaan ja hän piti omaa kirjanpitoa lääkityksestään ja hoidostaan, hoitopalaute sai silti hänet ymmälleen. Miksei voi sanoa "määrittelemätön vatsakipu" vaan on sanottava "dolores abdominis"?
Lääkärit ovat virkamiehiä, ja virkamiesten pitää palvella asiakkaitaan heidän äidinkielellään, jos se äidinkieli on joku Suomen kansalliskielistä. Kun yhä enemmän siirrytään yksiulotteisesta asiantuntija-maallikko-suhteesta konsultti-asiakas-suhteisiin, jossa asiakas on itse oman tilanteensa paras asiantuntija, tämä ei ole mahdollista jos kansalais-asiantuntija ei ymmärrä mikä häntä vaivaa. Kun terveydenhuollossa puhutaan potilaiden sijaan asiakkaista, lääkärien munkkilatina on sen kanssa ristiriidassa. Onko Suomessa oikeus puhua suomea tai ruotsia vain terveenä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti