Olen porvoolaistunut vihreä kaupunkimetsäaktivisti, kaupunkisosiologi ja -maantieteilijä, sienestyksen, musiikin ja kirjoittamisen amatööri, jalkapallon moniharrastaja, isä, ulkoilija ja hyötyliikkuja. Olen yksin itse vastuussa blogini aineistoista ja mielipiteistä. Aineiston lainaaminen ilman lupaa kielletty.

17.10.2011

Ennakkomyynnissä Nyt


Ylläoleva kuva esittää uusio"kohdetta" noin 3 kilometriä Porvoon keskustasta Kaakkoon, Pihlajatien varrella. Se tulee Jonasbackenin ja Humlan ulkoilumetsien väliin, joten sijainti on mitä loistavin. Tapaus saa kuitenkin käydä vain paradigmaattisesta esimerkistä. Asuntojen on luvattu valmistuvan ensi kesänä, ja siellä syksyn sateissa ne lankut nyt saavat homehtua pystyyn. Sitten kun talot alkavat näyttää ulospäin valmiimmilta, ne menevät varmasti ennakkomyyntiin. Tätä en ymmärrä. Enkä osta.

Yleensä ihmiset tapaavat sovittaa kenkiäkin ennen ostopäätöstä. Se on muutama kymmenen euroa. Tosin, siihen en puutu mitään että jotkut pösilöt saattavat tilata kenkiä postimyynnistäkin sovittamatta.

Jos kerran suurin osa järjissään olevista ihmisistä kiertelee ja kaartelee kenkäkauppoja ja sovittelee lukuisia kenkäpareja, niin miten ihmeessä on mahdollista tehdä surutta elämän isoin hankinta, asunto, josta on tarkoitus tulla koti, "sovittamatta"? Se on muutama sata tuhatta euroa. Kymmeniä tuhansia kenkäpareja saisi sillä rahalla. Se kenkäkokoelma vetäisi Imelda Marcosille vertoja.

Säveltäjä Sostakovits sanoi kollegastaan Hindemithistä: "Kaikki on kohdallaan (H:n musiikissa), lujasti kasattua. Eikä vain ammattitaidolla, vaan myös tunteella ja ajatuksella. Ja sisältöäkin on. Mutta kuunneltavaksi mahdotonta. Tämä musiikki ei säkenöi, ei säkenöi." (Solomon Volkov: Dmitri Sostakovitsin muistelmat. Otava, suom. Seppo Heikinheimo)

Asunnossakin voi olla kaikki päällisin puolin kohdallaan. Sen sijainti voi olla erinomainen. Palveluita on, ja liikenneyhteyksiäkin. Sauna, parveke, metsänäkymät ja kaikki. Mutta kodiksi kelpaamaton.

Jos ei asuntoa pääse näkemään, katsomaan, miten ilta-aurinko taittuu ensin ikkunankarmin, sitten vastapäisen metsän taa, on aikamoisen suuri sika ostettavaksi noin 30 vuoden velkavankeudella säkissä. Tämän vuoksi en koskaan voisi hankkia uudis"kohdetta", tai "kohdetta" ylipäätään. Pidän asunnoista, en kohteista. Asunnoista, joissa on henkeä. Parempi pahakin henki kuin ei henkeä minkäänlaista, vaikka kummittelisi. Ihan sama.

Ei kommentteja: