Lisää pyöriä, busseja ja kävelijöitä Porvooseen (tai: Porvoon joukko- ja kevytliikenne kuntoon)
Vihreät vaativat jopa raideyhteyttä Porvooseen.
Joukkoliikenne ja kevyen liikenteen väylät eivät toimi Porvoossa. Porvoon Seudun Vihreät vaativat kannanotossaan parannuksia, myös raideliikenteen Kaakkoisrata Sipoon kautta Porvooseen ja vielä itäänpäin Kymenlaaksoon. Myös yleisemmässä liikennesuunnittelussa on Porvoolla parantamisen varaa, Vihreät esittävät.
Ehdotukset:
1. Porvoon kaupunkistrategiassa otetaan tavoitteeksi lisätä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta selvästi nykyiseen tilanteeseen verrattuna.
2. Kaupungin liikennejärjestelmän kokonaisuuden parantamiseksi voidaan perustaa liikennelautakunta, joka pyrkii erityisesti kuulemaan kuntalaisia ja lisäämään liikennejärjestelmän turvallisuutta, taloudellisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tulee kaupunginjohdon ohjata kaupunkikehityslautakunnalle lisää resursseja liikennesuunnittelun parantamiseksi.
3. Myös Porvoon junarata huomioidaan kaupunkistrategiassa kaupungin tulevan menestyksen kulmakivenä. Porvoon on jatkettava aiempaa aktiivisemmin määrätietoista vaikuttamistyötä raideyhteyden avaamiseksi Porvoosta Söderkullan kautta Helsinkiin sekä toisaalta Porvoosta Loviisan kautta Kotkan ja Haminan suuntaan. Raideyhteys on mahdollistettava kaavoituksessa.
4. Liityntäpysäköinnin mahdollisuuksia ja kapasiteettia lisätään joukkoliikennejärjestelmän tulevaisuuden turvaamiseksi. Haja-asutus-alueilla kehitetään tietotekniikkaan pohjautuva kutsuliikennejärjestelmä. Turvallisen pyöräilyn mahdollisuuksia kehitetään koko kaupungissa.
5. Liikennejärjestelmää kehittäessä tulee huomioida erilaiset liikkujaprofiilit. Niin asioinnissa, koulu- ja työmatkoilla, ostoksilla käydessä kuin turistimatkoillakin tulee olla nykyistä useammin mahdollista käyttää joukkoliikennettä.
6. Mahdolliset tulevat kuntaliitokset tulee huomioida myös palveluiden joukkoliikennevälineillä saavutettavuuden kannalta. Tällöin Porvoon mahdollisen HSL:een liittymisen edut, erityisesti mikäli Porvoon ja Sipoon kuntaraja poistuu, on otettava huomioon joukkoliikennettä kehitettäessä.
Perustelut:
1. Porvoon kaupunkistrategiassa otetaan tavoitteeksi lisätä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta selvästi nykyiseen tilanteeseen verrattuna.
Porvoon liikennejärjestelmää on parannettava huomattavasti verrattuna nykyiseen tilaan. Esitämme, että kaupunki asettaa strategiassaan tietoiseksi tavoitteeksi lisätä niin kävelyn, pyöräilyn kuin joukkoliikenteen osuutta Porvoon liikenteestä. Sitoutuminen tavoitteeseen strategiassa auttaa viranomaisia ja lautakuntia ottamaan linjauksen huomioon yksittäisissä päätöksissä.
Muiden liikennemuotojen kuin yksityisautoilun tukeminen kaupungin toiminnassa on tärkeää, sillä Porvoon kasvaessa tämän hetkinen liikennesuunnittelu eikä tieverkoston käytettävyys tule enää kyseeseen. Porvoossa on kokoisekseen kaupungiksi ruuhkautunut keskustaliikenne. Väestön kasvaessa ruuhkien määrä tulee kasvamaan ja asiointi- ja matka-ajat erityisesti pääkaupunkiseudulle pitenevät entisestään. Tällä on negatiivisia vaikutuksia niin yksilöiden hyvinvointiin kuin ympäristön ja ilmaston tilaan. Ruuhkien ja keskusta-alueen autoilun vähentäminen parantaisi myös ilmanlaatua erityisesti kevätaikaan.
Porvoon kaupunkikin on tähän asti aivan oikein huomioinut ilmastonmuutoksen strategiassaan. Erityisesti vähäpäästöisen joukkoliikenteen kuten raideliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantaminen on otettava huomioon, jotta liikenteen päästöjen kasvaminen kaupungin kasvaessa ei vaikeuta ilmastonmuutoksen vastaista työtä.
2. Kaupungin liikennejärjestelmän kokonaisuuden parantamiseksi voidaan perustaa liikennelautakunta, joka pyrkii erityisesti kuulemaan kuntalaisia ja lisäämään liikennejärjestelmän turvallisuutta, taloudellisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tulee kaupunginjohdon ohjata kaupunkikehityslautakunnalle lisää resursseja liikennesuunnittelun parantamiseksi.
Porvoon kaupungin liikennejärjestelmä on nykyisin valitettavan huonosti suunniteltu. Erityisesti tämä on näkynyt liikennevalojen ohjauksessa. Liian tiheään istutetut liikennevalot lisäävät ruuhkia ja ilmansaasteita keskusta-alueella. Myös ikävät liikenneonnettomuudet kuten kuolemaan johtanut jalankulkijan yliajo vastikään johtuvat osaltaan huonosta liikennesuunnittelusta. Liikennevalo-ohjauksella voitaisiin myös raskasta liikennettä ohjata keskustan ulkopuolelle. Liikennesuunnittelulautakunnan tehtävänantona voisikin olla turvallisen, kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen liikennejärjestelmän suunnitteleminen Porvooseen. Vähintään nykyisen kaupunkikehityslautakunnan resursseja liikennesuunnitteluun tulee lisätä.
Liikenneasioista vastaavan lautakunnan tulisi aktiivisesti kuulla kaupunkilaisia liikennejärjestelmän puutteista sekä kehittää liikennejärjestelmän kokonaisuutta. Lautakunnalle tulee antaa riittävät resurssit suunnitelmien toteuttamiseen. Lautakunnan olisi hyvä myös jalkautua paikan päälle selvittämään asioita.
Eräänä erityisenä kehittämiskohteena tulee olla joukkoliikenneverkoston kattavuuden parantaminen. Nykyaikainen kutsuliikennejärjestelmä voi tehdä hajaseutualueiden joukkoliikenteestä halvempaa ja sujuvampaa. Tämä vaatii kuitenkin liikkumistarpeiden ja mahdollisuuksien selvittämistä. Tämän vuoksi liikuntalautakunnan perustaminen olisi mielekästä.
3. Myös Porvoon junarata huomioidaan kaupunkistrategiassa kaupungin tulevan menestyksen kulmakivenä. Porvoon on jatkettava aiempaa aktiivisemmin määrätietoista vaikuttamistyötä raideyhteyden avaamiseksi Porvoosta Söderkullan kautta Helsinkiin sekä toisaalta Porvoosta Loviisan kautta Kotkan ja Haminan suuntaan. Raideyhteys on mahdollistettava kaavoituksessa.
Yksittäisistä liikenneinvestoinneista tärkeimpänä esiin nousee Porvoon junarata. Raideyhteys Helsinkiin ja edelleen itään Kotkan ja Haminan suuntaan tukisi kaikkia Porvoon vahvuuksia. Siksi Porvoon on huomioitava raideyhteys kaikessa vaikuttamistyössä.
Porvoon talouden ja työllisyyden kehittymisen kannalta raideyhteys on kullanarvoinen. Porvoo on ihanteellinen muuttokohde monille korkeasti koulutetuille ammattilaisille. Matkailijoiden määrän voidaan odottaa kasvavan. Myös Kilpilahden alueen vetovoimaisuuden työntekijöiden silmissä, erityisesti seisokkityön aikaan, voidaan olettaa paranevan raideyhteyden myötä.
Ennusteiden mukaan Helsingin seudun liikenne tulee tulevaisuudessa ruuhkautumaan huomattavasti asukas- ja liikennemäärien kasvaessa, lisäksi käyttöön saatetaan ottaa ruuhkamaksut. Tämä vaatii porvoolaisten Helsingissä työssäkäyvien näkökulmasta toimivampia, välityskyvyltään parempia liikenneyhteyksiä. Käytännössä ainoastaan raideyhteys tuo todellisen uuden liikenneväylän käyttöön. Huomioitavaa on, että raideyhteys nopeuttaa ruuhkia vähentäessään myös autoilijoiden matkantekoa, kuten Helsingin seudun liikenne on selvityksessään 20.12.2010: ”Raideliikenteen hyödyt” tuonut esiin.
Asumisen kalleus Helsingin alueella tarkoittaa sitä, ettei pendelöijien määrä Porvoosta Helsinkiin ole vähenemässä. Nykyinen Porvoon väestönkasvu painottuu Helsingistä Porvooseen muuttaviin mutta edelleen Helsingissä työskenteleviin henkilöihin. Nykyinen kasvuvauhti voi tarkoittaa sitä, että vuosikymmenen kuluessa pendelöijiä on nykytilanteeseen verrattuna lähes tuhat enemmän. Yksin bussikaluston määrän lisääminen ei voi enää vastata lisääntyneeseen liikkumisen tarpeeseen.
Kaupungin talouselämän kannalta tärkeää olisi, että erityisesti yöpyvien matkailijoiden määrä kasvaisi. Tähän olisi hyvät mahdollisuudet, jos raideyhteys kulkisi Helsingistä Porvoon kautta Haminaan ja rajalle asti. Yhteistyössä eteläisen Kymenlaakson kaupunkien kanssa toteutettava raideyhteys voisi helpottaa valtion tukipäätöksiä, ottaen huomioon Kymenlaakson tarvitseman aluetuen.
4. Liityntäpysäköinnin mahdollisuuksia ja kapasiteettia lisätään joukkoliikennejärjestelmän tulevaisuuden turvaamiseksi. Haja-asutus-alueilla kehitetään tietotekniikkaan pohjautuva kutsuliikennejärjestelmä. Turvallisen pyöräilyn mahdollisuuksia kehitetään koko kaupungissa.
Kaikissa Porvoon tulevissa tie- ja liikennöintihankkeissa tulisikin ottaa huomioon ratayhteys sekä se, miten saadaan liityntäpysäköinti hoidettua fiksusti. Bussi- ja kutsuliikenteen lisäksi tarvitaan myös turvallisia, hyväkuntoisia tieyhteyksiä kyliltä liityntäpysäkeille. Tällöin on myös huomioitava mahdollisuudet käyttää maanteitä kävelyyn ja pyöräilyyn. Tämä vaatii investointeja mieluiten pyöräteihin tai vähintäänkin leveiden penkereiden kunnostamiseen.
Porvoon pyöräteitä on yleisesti parannettava, jotta lyhyemmät työ- ja koulumatkat voi taittaa turvallisesti pyörällä. Kaikilta merkittävimmiltä asuinalueilta pitää olla hyväkuntoiset, turvalliset ja selkeästi merkityt sekä nettiin kartoitetut pyörätiet liityntäpysäkeille sekä mahdollisuuksien mukaan myös kaupungin keskustaan.
Pyöräilyn terveysedut ovat kiistattomat: HSL:n edustajat ovat jopa arvioineet, että pyöräilyyn tehty euron investointi tuo yhteiskunnalle seitsemän euron hyödyt aika- ja terveyssäästöinä. Varsinkin lasten mahdollisuuksia taittaa koulumatkat turvallisesti pyörällä on tuettava, jotta terveelliset ja ympäristöystävälliset elämäntavat juurtuvat jo lapsena. Lasten luontaisia liikkumistarpeisiin voidaan vastata myös arkiliikuntaa helpottamalla.
Lähimmälle pysäkille netin kautta tilattava kutsuliikenne helpottaisi harvemmin asuttujen alueiden asukkaiden elämää. Älykäs järjestelmä voinee tulevaisuudessa laskea parhaita reittejä matkustajien puolesta. Kutsulinjat järkevästi tietotekniikan avulla toteutettuina toisivat uusia kylien asukkaita joukkoliikenteen piiriin. Tämä voisi osaltaan jopa lisätä kaupungin verotuloja, kun työmatkavähennyksiä tehtäisiin nykyistä vähemmän. Toisaalta kutsuliikenne voisi tukea ikääntyvän väestön itsenäistä kotona asumista.
5. Liikennejärjestelmää kehittäessä tulee huomioida erilaiset liikkujaprofiilit. Niin asioinnissa, koulu- ja työmatkoilla, ostoksilla käydessä kuin turistimatkoillakin tulee olla nykyistä useammin mahdollista käyttää joukkoliikennettä.
Liikennesuunnittelussa otetaan nykyisin liian harvoin huomioon muiden kuin yksityisautoilijoiden tarpeet. Voidaan jopa sanoa, että liikennejärjestelmää suunnitellaan autoilun eikä esimerkiksi asumisen tai liikkumisen tarpeiden ehdoilla. Tällaiset painotukset aiheuttavat lisää tarpeita autoilulle ja mm. kustannuksia kaupunkiasutukselle, kun kaavoituksessa on varattava kallista kaupunkitilaa pysäköinnille.
Liikennesuunnittelussa tulisi ottaa tasa-arvoisina ryhminä huomioon niin työmatkalaiset, ikäihmiset, lapsiperheet, koululaiset kuin matkailijat ja asioijatkin. Kaikille ryhmille tulisi olla mahdollista nykyistä useammin käyttää joukkoliikennevälineitä.
Keskusta-alueella tiivis kaavoittaminen ja lyhyet korttelit, joita Porvoossa onneksi on historiallisen kaupunkirakenteen ansiosta, tukevat myös kävelymahdollisuuksia. Koska olemme kaikki jossakin vaiheessa jalankulkijoita, on toimivan kävelykaupungin piirteet otettava huomioon tulevassakin keskustan tiiviiksi kaavoittamisessa. Esimerkiksi joukkoliikennevälineillä saapuvat, Porvoossa jalan kulkevat turistit todennäköisemmin yöpyvät kaupungissa kuin autoillen piipahtavat. Jalan kulkeminen houkuttelee pistäytymään kaupoissa, joita ei autoilessa välttämättä huomaakaan. Tällä on positiivisia vaikutuksia monien pienten liikkeiden liikevaihtoon.
Arjessa tehtävistä matkoista vajaa puolet liittyy asiointiin, minkä vuoksi erityisesti asioinnin helppouteen tulee kiinnittää huomiota nykyistä enemmän. Toimiva joukkoliikennejärjestelmä on näin myös demokratia-kysymys: myös köyhien ja kipeiden tulee päästä asioimaan ilman omaa autoa.
6. Mahdolliset tulevat kuntaliitokset tulee huomioida myös palveluiden joukkoliikennevälineillä saavutettavuuden kannalta. Tällöin Porvoon mahdollisen HSL:een liittymisen edut, erityisesti mikäli Porvoon ja Sipoon kuntaraja poistuu, on otettava huomioon joukkoliikennettä kehitettäessä.
Katse on suunnattava myös tulevaan. Mikäli Porvoo, Sipoo, Askola ja Loviisa sijaitsevat tulevaisuudessa samojen kuntarajojen sisällä, on sujuva asiointi, myös joukkoliikennettä käyttäen taattava kaikille uuden Itä-Uudenmaan kunnan asukkaille. Niinpä ainakin Porvoon sairaalan, Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden ja työvoimatoimiston pitää olla bussimatkan päässä kaikista kunnan osista. Kaupunkilaisten yhdenvertainen palveluiden saavutettavuus vaatii toimivia joukkoliikenneyhteyksiä tarpeellisen säännöllisin väliajoin. Näiltä osin kuntaliitoksen yhteydessä esimerkiksi Askolan joukkoliikennetilanne saattaisi jopa huomattavasti parantua.
Palveluiden säilyminen helposti saavutettavissa on kaikkien Itä-Uudenmaan asukkaiden intressissä. Suurin pelko ei välttämättä ole lähimmän terveysaseman vaan lähimmän sairaalan katoaminen alueelta. Hyvät joukkoliikenneyhteydet ja selkeästi ilmaistu tahto pitää niitä yllä voivat osaltaan hälventää pelkoja huononevasta palveluiden saavutettavuudesta. Itä-Uudenmaan mahdollisen uuden kunnan vahvuutena voisikin olla helposti saavutettavat sairaalapalvelut. Tämä vaatii panostuksia myös sairaalan palveluiden laatuun. Hyvät joukkoliikenneyhteydet voisivat lujittaa myös alueen yhtenäisyyttä.
Porvoon on myös harkittava vakavasti liittymistä HSL-järjestelmään. Mikäli Sipoo ja Porvoo kuuluvat jatkossa samaan kuntaan, tämä lienee välttämätöntäkin, onhan sipoolaisilla jo nyt mahdollisuus nauttia HSL:n laajemmasta joukkoliikenteen palvelutasosta.
Esityksiin liittyvää lukemista
“Kaupunki lukuina :: Tilastotietoja Porvoosta :: Porvoo.” Luettu 16. lokakuuta, 2012. http://www.porvoo.fi/fi/porvoo-tietoa/kaupunki_lukuina.
Särelä, Mikko. “Käveltävä kaupunki.” Luettu 10. huhtikuuta, 2013. http://www.sarela.fi/kaveltava-kaupunki/.
“Tolkku: Moottoriajoneuvoliikenne ei ole luonnonvoima.” Luettu 10. huhtikuuta, 2013. http://tolkku.blogspot.fi/2013/04/moottoriajoneuvoliikenne-ei-ole.html.
Terviö, Marko. “Hölmöläisten ohitustie « Akateeminen talousblogi.” Luettu 15. huhtikuuta, 2013. http://blog.hse-econ.fi/?p=3379.
“Uudenmaan liitto :: 2. vaihemaakuntakaava: maakuntakaavan uudistaminen.” Luettu 15. huhtikuuta, 2013. http://www.uudenmaanliitto.fi/suunnittelu_ja_rahoitus/maakuntakaava/2._vaihemaakuntakaava_maakuntakaavan_uudistaminen.
Valli, Raisa, Bianca Byring, Seppo Laakso, Teuvo Leskinen, ja Henna Teerihalme. Raideliikenteen Hyödyt. HSL Helsingin seudun liikenne, Joulukuun 20, 2010.
Valtiovarainministeriö. “Metropoli meille kaikille. Metropolialueen esiselvitys - selvityshenkilöiden suositus ja ehdotukset,” Maaliskuun 5, 2013. http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20130305Metrop/name.jsp.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti