Kirjoitin muutama viikko sitten (löytyy klikkaamalla tämän tekstin otsikkoa) siitä, että lääkärit ovat medikalisoineet moraalin ja moralisoineet lääketieteen, heidän muistuttaessaan usein useammankin kerran potilaan käyntitiedoissa tämän tupakoinnista, alkoholinkäytöstä ja ylipainosta. Tämä ylipainokin on usein lähinnä laskennallista, ja ehkä niuhotus tappaa varmemmin kuin absolutismi, mutta se ei ole tämän kirjoituksen aihe.
Alkoholinkäyttö, tupakan käyttö (niin se sanotaan diagnostiikassa) ja ylipaino ovat medikalisoituja. Niille on omat diagnoosinsa, eli niitä pidetään sairauksina. Ne eroavat tavanomaisesti ymmärretyistä sairauksista kuitenkin siinä, että ne aiheuttavat muita sairauksia tai ainakin lisäävät huomattavasti riskejä esimerkiksi sepelvaltimotautiin tai keuhkoahtaumatautiin. Voi sanoa, että tupakointi aiheuttaa keuhkoahtaumatautia, muttei niin, että esimerkiksi keuhkoahtaumatauti aiheuttaisi tupakointia.
Mikä näitä patologisia elämäntavallisia riskitekijöitä sitten aiheuttaa? Aiheuttaako esimerkiksi syntyminen työväenluokkaiseen kotiin tupakointia, viinanjuontia tai lihavuutta? Lisääkö eroperheessä kasvaminen riskejä tai itäsuomalaisuus? Tai vähentääkö suomenruotsalaisuus tai yliopistotutkinto alttiutta näille patologioille?
Jokainen tietenkin tietää nykyään, että em. elämäntavat ovat vaarallisia. Ja esimerkiksi tupakointi alkaakin olemaan pikku hiljaa passé paitsi amistoissa.
James Dean ruumillistamat nuoret kapinalliset ja sukupuolirooleja koettelevat sufragetit tietenkin polttivat tupakkaa, jos eivät muuten niin jo näyttääkseen pitkää nenää yhteiskunnalle ja rooliodotuksille. Ehkä tupakointi, viinanjuonti ja piittaamattomuus painoindekseistä ovat keinoja olla yksilö, yksilö, joka luo itse omat norminsa, ei piittaa auktoriteeteista eikä suostu alistumaan todennäköisyyksiin ja alttiuksiin. Ja semmoisena toimintana ne ovatkin perin inhimillisiä ja jotenkin aikaa, trendejä ja suosituksia seuraamattomuutena jopa sympaattistakin. Jos nyt jonkun mielestä oikeus juoda viinaa, polttaa tupakkaa ja olla sen muotoinen kuin nyt sattuu olemaan, ovat hänen yksilönvapautensa tärkeimpiä ilmaisumuotoja, niin sallittakoon ne tälle. Dorkaahan tuommoinen toki on, mutta yksilöllisiä valintoja kuitenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti