... jos joku ei sattumoisin osannut ruotsia sen vertaa että olisi osannut edellisen tekstini otsikon lukea esimerkiksi siksi että on tullut nukuttua kouluruotsin tunnilla tai pitänyt sitä pakkoruotsina, niin tässä varmuuden vuoksi samma på finska...
... jag skriver heller på finska, i alla fall. Även om jag var en toppprodukt av skolsvenskan, var det inte tillräckligt att jag kunde ha haft annat slags jobb i Norge än taxichaufför. Man kunde väl uppdatera kriterierna som användts att motivera studerandet av det andra inhemska och renovera undervisningen helt och hållet men det är helt klart att jag skulle inte ha fått mitt nuvarande jobb i Borgå och skulle ha blivit arbetslös. Man kan ju väl fråga om det är gott, arbetslösheten. Borgå är tvåspråkigt på riktigt och utan att tagit på allvar vår tväspråkighet skulle ja inte troligen ha flyttat till Borgå såpass snabbt.
Vahvimmasta mahdollisesta kouluruotsistani huolimatta, toisen kotimaisen taitoni ei missään vaiheessa ole ollut niin hyvä, että olisin missään vaiheessa voinut ottaa vakavasti ne väitteet, joiden mukaan kouluruotsi asettaisi suomenkieliset samalle viivalle suomenruotsalaisten kanssa tai edes jollekin viivalle, niin on aivan selvää, että en olisi viime keväänä saanut työpaikkaani Porvoon sairaalasta jollen olisi ottanut vakavasti Suomen kaksikielisyyttä jo kouluajoista. Olisin jäänyt työttömäksi, ainakin toistaiseksi enkä luultavasti olisi muuttanut Porvooseen ainakaan samalla aikataululla. Porvoo on aikuisten oikeasti kaksikielinen.
En skolelev kan inte ha någon aning om var han/hon skall bo och vad han/hon skall göra. Därför bör man göra allt vad man kan att en Ilomantsibo har samma möjligheter än en Närpesbo. I stället för kvantitet bör man satsa på kvalitet: man kunde väl starta det obligatoriska andra inhemska i gymnasiet men det borde göras genom ett intensivt kulturorienterad språkbad. Och: det är aldrig för sent att lära sig nytt eller bättre! Det är ett språkbad varje dag, att jobba i Borgå!
Koululainen ei tietenkään voi tietää, missä hän asuu aikuisena ja mitä hän tekee. Sitä parempi onkin varmistaa, että ilomantsilainen ja närpiöläinen ovat edes teoriassa samalla viivalla. Määrän sijaan panostaisin kuitenkin laatuun: aloitettakoon toinen kotimainen kaikille vasta lukiossa, ja tehtäköön tämä intensiivisenä kulttuurien kohtaamiskurssituksena ja kielikylpynä. Eikä koskaan ole liian myöhäistä oppia uutta tai parantaa vanhaa! Porvoossa työskentely on jokapäiväinen kielikylpy!
Muita aihepiiriä koskevia kirjoituksiani voi lukea klikkaamalla tämän tekstin hakusanaa "kouluruotsi".
1 kommentti:
Eikös olisi järkevämpää lopettaa kaksikielisyys ja perustaa sen sijaan ruotsinkielisille ruotsinkieliset palvelut, kuten suurissa kaupungeissa jo on?
Esim ei ole mitään tolkkua siinä, että kaikki HYKSin lääkärit osaavat muka-ruotsia ja sitten kuitenkin siellä on erikseen yksiköt ruotsinkielisille. Sama koskee kaikkia muitakin Helsgingin virastoja kuten myös valtion virastoja. Niissä on ihan oma poppoo joka hoitelee ruotsinkielisten asioita.
MIksi siis kaikkien pitäisi osata ruotsia? Eihän perustuslakikaan sitä edellytä, vaan vain että pitää saada palvelua sekä ruotsiksi että suomeksi. Ei se edellytä, että joka ikisen virkamiehen pitää osata sekä ruotsia että suomea.
Lähetä kommentti